keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Maatuskan evoluutio

Nyt alkaa olla akuutit jouluvalmistelut hoidettu. Olen ostanut joulukukkia, leiponut ja koristellut pipareita, joulukortit on askarreltu ja lähetetty, lisäksi lähes kaikki lahjat on ostettuna.

Piparien koristelussa luulin taas itsestäni hieman liikoja. Olen nähnyt netissä ihania maatuska-pipareita ja jälleen kerran pöllin toisten idean. Vaan kun minun piparini ovat aina koristeiltaan melko suurpiirteisiä niin eihän niistä maatuskoistanikaan kovin kummoisia tullut. Yllä kuva maatuskan evoluutiosta.Aluksi tuli aivan kauheita mulkosilmä-maatuskoja ja juuri kun aloin oppia niin maatuskan muotoiset piparit loppuivat.

Sain myös valmiiksi vakosamettisen jouluhameeni. En laittanut siihen lainkaan vetoketjua vaan sivussa on silkkinauha-kiristys.

Otosta sen varran, että unikoulu on toiminut hyvin. Nyt poika nukahtaa lähes poikkeuksetta itse omaan sänkyynsä ilman sen kummempaa nukuttamista ja nukkuu yöllä kellon ympäri kahdella syömisellä.


perjantai 12. joulukuuta 2008

Kalsarit

Ompelin eilen jätkälle kalsarit :) Tuli hienot.

Otto täytti tänään aamulla puoli vuotta. Yöllä jatkui uni koulu, yö sujui ihan hyvin, mutta illalla nukahtaminen oli aika työn takana.

Kohta me lähdetään kaupungille shoppailemaan ja tapaamaan nyyttejä. Illalla ollaankin Oton kanssa kaksistaan kun Mikko menee työporukan kanssa katsomaan jääkiekkoa. Ajattelin tehdä piparitaikinan, niin ja joulukortit pitäisi askarrella loppuun.



torstai 11. joulukuuta 2008

Unikoulu alkoi

Nytpä joutui poika neuvolatädin kehotuksesta unikouluun, jossa opetellaan nukahtamaan omaan sänkyyn, nukkumaan siellä eikä mun vieressä ja lopulta syömään vain kerran yössä. Nythän Otto on nukutettu meidän sängyssä ja nostettu sitten nukkuvana omaansa. Se että poika havahtuu yöllä eri sängyssä kuin missä on nukahtanut vastaa kuulemma sitä kuin itse nukahtaisi makuuhuoneessa ja heräisi autotallissa. Mietimpä vain, että jos itse olisin tuollainen toukka ja kuukaudesta toiseen, yö toisensa jälkeen nukahtaisin makuuhuoneessa ja heräisin autotallissa niin enkö tottuisi moiseen ja hyväksyisi, että sellainen se maailma vaan on.

Mutta eilen siis aloitettiin harjoitukset ja sujui hyvin, Otto nukahti kaksille päiväunille ja yöunille ihan yksinään, omaan sänkyynsä. Tilannetta luultavasti helpotti se, että edeltävänä yönä oli valvottu yhteen asti. Yöllä Otto heräsi kolmen tunnin välein, mutta jaksoin palauttaa pojan aina omaan sänkyynsä, enkä jättänyt viereen nukkumaan ja ihan hyvin sujui.

Tässä yksi virkkaushomma, jonka tein eilen eli tuttipullon suojus/koristus. Näin moisen telkkarista ja pöllin idean heti. Aikamoinen turhake, mutta kun nuo pullot kuluvat käytössä kuvattomiksi niin tuolla saa peitettyä kulahtaneen kuvioinnin.



torstai 4. joulukuuta 2008

Joulu tulee, oletko valmis?

Viime keskiviikkona vietimme nyyttien pikkujouluja nyyttikestien merkeissä. Oli ihan mukavaa, Oton mielestä tosi kivaa ->
Haimme hieman vaikutteita illan emännältä Emilieltä, joka porukasta ainoana osaa kontata. Nyt Ottokin osaa jo nousta konttausasentoon mutta eteneminen ei suju. Poika enimmäkseen pakittaa ja sekös kiukuttaa kun kiinnostavat kohteet vaan loittonevat. Uskallan melkein luvata, että jouluna Tottonenkin jo konttaa.

Otto ei ole mikään ihan tyhmä jätkä. Poika on tajunnut ettei ole mitään järkeä syödä pahaa ruokaa kuten hedelmä- ja marjasoseita ihan vain vaihtelun vuoksi, jos maailmassa on hyvääkin ruokaa kuten kana-kasvissose. Kokeilun haluisia vanhempia vaan tympii kun ruokalistalla vuorottelee tasan kolme Oton mielestä kelvollista soseruokaa.

torstai 20. marraskuuta 2008

Ensiräntä

Otto on palannut normaalilämpöön. Luultavasti johtui rokotuksesta tuo parin päivän 'kuumeilu'. Ainakin pistokohtaan tuli nyt huomattavasti suurempi pahkura kuin viimeksi. Nyt siis kuva Otosta uudessa hupparissaan:

Lisäksi olen ehtinyt ompelemaan pari kissakuvioitua ruokalappua:
Olen myöskin valmistellut joululahjoja, mutta niitähän en voi täällä julkaista. Myös joulukorttien askartelu pitäisi aloittaa, niitä varten tarvitsisin onnistuneen kuvan Tottosesta. Pitäisi ehkä vihdoin teettää kuva myös kummilahjaksi saatuun hopeakehykseen. Seurakunta muuten lähetti tässä eräänä päivänä meille uhkauskirjeen. Olemme rikkoneet kirkkojärjestystä, kun emme ole toimittaneet poikaamme kastettavaksi ilman tarpeetonta viivyttelyä. Lisäksi heidän mukaansa Otolta jää nyt puuttumaan hengellisen ja moraalisen kasvun pohja. Voi poika rukkaa.

Ajattelin tehdä tänään joulutorttuja aamulla sataneen ensirännän kunniaksi.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Neuvolakuulumisia

Tänään oli siis 5 kk neuvola, saatiin taas rokotuskin. Otto kasvaa pituutta hurjaa vauhtia, mittaa on jo 71 cm. Painoa sen sijaan kertyy liian vähän, vain 8,25 kg. En yhtään ihmettele sillä syöminen on luultavasti hampaista (niitä on jo 2 alkua) johtuen ollut aikamoista taistelua viimeaikoina.

Myös nukkuminen on tuottanut vaikeuksia, jo muutamana yönä poika on heräillyt vähintään kahden tunnin välein. Olen nukuttanut Ottoa vieressäni, jossa poika nukkuu hieman paremmin, mutta itse joudun tilan vähyyden takia nukkumaan hankalissa asennoissa. Illalla kun pojan laittaa omaan sänkyynsä nukkumaan (selälleen, makuupussiin, keskelle pinnasänkyä) niin jo tunnin kuluttua kuuluu älinää ja jostain kumman syystä pikku-ukko on naama sängyn nurkassa, mahallaan ja kokonaan ulkona makuupussista ja sama saattaa toistua taas tunnin kuluttua.

Piti napata kuva Otosta uudessa paidassaan, mutta jätän toiseen kertaan sillä huomasin juuri, että pojalla on kuumetta 37,6 astetta.


maanantai 17. marraskuuta 2008

Ostoksia

Kävin perjantaina kangaskaupoilla. Yllättäen pienestä lähiputiikista löytyi kivoja trikookankaita Oton vaatteita varten:


Raidallisista pitäisi syntyä paitoja ja tumma pilkullinen on vakosamettia, josta haluaisin tehdä itselleni hameen ja Otolle lappuhaalarit jos kangasta on riittävästi.Itseasiassa ehdin jo viikonlopun aikana ommella Oton paidat valmiiksi, tässä toinen, joka on vielä hieman liian iso eli käärin sen joululahjaksi :)


Huomenna mennään neuvolaan, päivittelen sen jälkeen uusia kasvutietoja yms.

perjantai 14. marraskuuta 2008

Valmista!

Olen onnistunut saamaan jotain valmiiksi. Ensiksi esittelen käpykranssin. Olen siis irrotellut kävyistä (sembramännyn) suomuja ja liimannut ne kuumaliimalla kranssipohjaan. Näin kuvan moisesta vuosia sitten kotiliedessä tms. lehdessä mutten olen aiemmin saanut aikaiseksi. Mutta nyt siis tällainen ilmestynee oveemme joulun kunniaksi.

Sain valmiiksi myös pienen tilkkupeiton. Se on ikään kuin tehty crazy quilting -tekniikalla mutta käytin vain suorakaiteen muotoisia paloja, joista osaan aplikoin kissoja.


Vielä yksi otos Otosta (hih, mikä sanaleikki). Onkos sinulle koskaan käynyt niin kuin päiväunilla olleelle pikku-höpsiäiselle, että herätessäsi sinulla onkin vain kaksi vasenta jalkaa?

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Uni kateissa

Eilen oli aktiviteettia riittämiin. Kävimme ensin päivällä entisellä työpaikallani vieraisilla. Meininki siellä ei kuuleman mukaan ole muuttunut ainakaan parempaan, vaan ei siitä sen enempää. Suurin houkutin paikanpäällä oli erään työtoverin alle kuukauden ikäinen pikkuprinsessa. Veimme neitoselle lahjaksi pari ompelusta:

Sieltä suuntasimme suoraan kohti mummolaa (eli Mikon vanhemmille). Jotenkin Oton pasmat menivät ihan sekaisin eikä ukko suostunut nukahtamaan edes 6 tunnin valvomisen jälkeen vaan huusi suoraa huutoa. Pelastukseksi lähdettiin tunnin kävelylle 'idylliseen' öiseen Hakunilaan ja sen jälkeen mies olikin kuin uudesti syntynyt. Yö uniin päivän valvominen ei kyllä vaikuttanut vaan tänäänkin olemme nousseet pirteinä jo kello 6. Toivottavasti pikkumies ei ole niin kaavoihin kangistunut, ettei enää suostu nukkumaan vieraassa ympäristössä sillä ensi viikonloppuna olisi tarkoituksena yökyläillä Pöytyän pappalassa.


tiistai 4. marraskuuta 2008

Hihhei hammas!

Otto on ihan kamala kuolamies.
"Mitä minäkö?" Kuvassa nuljausvuorossa pupun korva. Syynä lienee se, että Oton alaleuasta puskee esiin miehen ensimmäinen hammas. Johan niitä hampaita tarvitaankin kun ruokalistalla on perunaa, porkkanaa ja maissia. "Oikeaa" ruokaa syödään kahdesti päivässä n. puoli desiä kerrallaan. Hyvin uppoaa. Otto myös seuraa tarkasti mitä me aikuiset syödään, taatusti jotain namia.


Tässä otos meidän vanhempien ruokalistalta eli kuningatarpiirakka. Saan minäkin sentään useimmat leipomukseni onnistumaan.



torstai 16. lokakuuta 2008

Munuaislääkärin tuomio

Raskausaikana pissasin valkuaista ja sokeria sen verran lahjakkaasti, että jouduin terveydenhuoltojärjestelmän hampaisiin. Mutta nyt se on vihdoin todistettu virtsa- ja verinäyttein sekä ultraäänitutkimuksella, että minulla on kaksi aivan normaalia munuaista, joiden toiminnassa ei ole mitään vikaa. Huoh, kyllä sen todistaakseen sai ravata tutkimuksissa. Ärsyttävää kun potilaalta peritään heti lisämaksu jos myöhästyy sovitulta vastaanotolta, mutta kun lääkäri on puoli tuntia myöhässä, kukaan ei maksa minulle mitään.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Vanhempien vapaailta

Lauantaina uskaltauduimme jättämään Oton muutamaksi tunniksi Mummon ja Vaarin (eli Mikon vanhempien) hoiviin ja suuntasimme itse ravintolaan juhlistamaan Mikon syntymäpäivää (26.9.) ja kihlajaistemme 5.:ttä vuosipäivää (25.10.). Hengissä kuitenkin selvittiin erosta puolin ja toisin, vaikka vähän jännitti jättää Otto hoitoon sillä poika osaa jo hieman vierastaa.

Sunnuntaina olikin sitten Oton vuoro juhlia. 4 kuukautta tuli täyteen ja pikku-ukko pääsi maistamaan perunaa. Ei se niin kamalaa ollut, naama pysyi ihan peruslukemilla kun perunavelli pyöri suussa. Kai sitä jonkun verran mahaankin asti meni.


tiistai 30. syyskuuta 2008

Hei me käännytään!

3,5 kk vanhalla Otolla onkin nyt hallussaan tärkeä taito. Otto osaa kääntyä selältään vatsalleen. Välillä kädet jäävät vähän huonosti mahan alle mutta monta kertaa on käännös jo onnistunut kunnolla. Kuvassa iloinen poika onnistuneen suorituksen jälkeen. Toinen uusi taito on puhaltaminen eli kun tuttipullosta syöminen ei huvita sen voi ilmaista puhaltamalla pulloon.

Toissa yönä tapahtui kummia. Heräsin kolmen aikaan kummalliseen jumpsutukseen ja nousin sitä ihmettelemään. Ääni kuului keittiöstä. Astianpesu kone oli käynnistynyt vaikkei ollut päällä ja vaikka luukku oli auki, se koitti pumpata vettä mutta onneksi hana oli kiinni. Lopetti metelöinnin vasta kun kiskottiin töpseli seinästä. Nyt odotellaan korjaajaa, onneksi on takuuta vielä jäljellä. Äsken jo soitti yksi takuukorjaaja, mutta hän oli turkulainen ja totesi vaan etteivät he Turusta lähde Espooseen koneita korjaamaan. No eivät tietenkään. Viesti oli eksynyt väärään paikkaan kun kone on ostettu Turusta.


tiistai 16. syyskuuta 2008

Läheltä piti tilanne

Asuntonäytöissä kiertelyssä on se huono puoli, että kohdalle saattaa sattua hyvä ja kiinnostava asunto. Niin kävi meille sunnuntaina. Eilen käytiin pankissa kyselemässä lainamahdollisuuksista ja illalla vielä uudelleen katsomassa ko. asuntoa mutta päätettiin sitten ettei osteta sitä. Kun siinä oli pari muttaa, eikä meillä vielä tosiaan mikään kiire ole. Mutta kyllä se lähellä oli.

Eilen oli myös Oton 3 kk neuvola. Painoa oli 7,2 kg, pituutta reilut 65 cm ja hyvin oli poika kehittynyt. Nyt Otto osaa jo kannatella omaa päätään molemmin päin, lelua seurataan hyvin katseella ja siihen osataan myös tarttua. Otto sai myös rokotuksen eikä itkenyt yhtään eikä siitä tullut mitään sivuoireitakaan, ei ainakaan uneliaisuutta.

Otto on viimeviikkoina alkanut kiukutella syömisen kanssa. Joinain päivinä tissi ei vaan kelpaa vaikka nälkä olisi kova. Sama maito kelpaa sitten kyllä pullosta joten niinä päivinä teen tuplasti töitä ruokinnan parissa kun ensin pitää pumpata. Öisin poika on onneksi vielä suostunut syömään niin kuin vauvojen kuuluu. Neuvolatädin selitys oli että muu maailma kiinnostaa pientä höpsiäistä niin paljon ettei hän yksinkertaisesti halua tuijotella minun rintaani imemisen ajan. Pullosta juodessahan saa katseltua sentään ympärilleen. Pian meidän vanhempien uteliaisuus kyllä saa vallan ja koitetaan miten pojan suu menee kun sinne tarjoaa bataattivelliä.


keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Uusia "harrastuksia"

Syksyn tullenhan sitä on ihmisillä tapana haalia uusia harrastuksia. Meillä on Tottosen kanssa uutena puuhana tavata muita vauvoja. Sovittiin synnytyspelkoryhmän eli Nyytti-ryhmän kanssa, että tavataan toisiamme aina silloin tällöin ja toistaiseksi se on tarkoittanut joka viikko. Eilen kokoonnuttiin erään äidin kotiin nyyttäreille, aikamoista älämölöä kun 6 vauvaa touhuaa samassa olohuoneessa. Meillä en aio moisia kutsuja järjestää, tila ei riittäisi millään. Tuntuu että ihan kaksin täytetään Toton kanssa koko olohuone.

Mikon kanssa olemme alkaneet katsella asuntoja. Parissa näytössäkin ollaan jo käyty jotta saadaan hiukan selvillä minkä kuntoisia asuntoja milläkin rahalla saa. Saattaa olla että ensi kesän kynnyksellä pitää ihan tosissaan alkaa etsiä jotakin suurempaa.


keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Luokkajako

Viimeaikoina jostain kumman syystä kaikki sukulaiset ja puolitutut ovat yht'äkkiä olleet kovin kiinnostuneita meistä ja olemmekin sitten vierailleet vaikka missä tätilöissä. Vierailujen myötä olen huomannut, että ihmiset jakaantuvat kolmeen ryhmään siinä miten he vauvaan suhtautuvat:

1. Välinpitämättömät: Joko heitä ei kiinnosta tai he eivät uskalla lähestyä vauvaa lainkaan vaan asettuvat istumaan huoneen toiselle laidalle ja tarkkailevat tilannetta sieltä käsin. Tällöinhän Otto ei edes huomaa, että samassa tilassa on vieras ihminen. Välinpitämätön ei
myöskään rohkene tyynnytellä Ottoa tämän itkiessä vaikka sattuisi ko. hetkellä istumaan lähinnä pikkumiestä.

2. Yli-innostuneet: Eivät anna vauvalle hetkenrauhaa vaan haluavat Oton pitävän jatkuvaa katsekontaktia juuri heihin ja nauravan heidän jutuilleen. Eihän 2 kk vanha ole moiseen seurusteluun valmis vaan haluaa katsella kasvojen lisäksi myös uusia seiniä, lamppua ja omia käsiään. Yli-innostuneet piirittävät Oton niin tiiviisti etten minä pääse väliin edes silloin kun Otto selvästi kitisee nälkäänsä.

Se harmittaa kun paljastuu, että joku sukulainen/tuttu kuuluu jompaankumpaan yllämainittuun ryhmään, koska heidänlaistensa hoiviin en voi Ottoa jättää edes pariksi tunniksi. Hengissähän poika varmaankin selviäisi mutta itse en voisi olla lainkaan rauhassa.

Onneksi on myös 3. ryhmä: Ihmiset jotka osaavat tervehtiä vauvaa läheltä lempein sanoin ja paijauksin, pitävät Ottoa rauhassa sylissään, jutustelevat Otolle silloin kun tämä on juttutuulella, antavat pojan nukkua kun tätä nukuttaa ja luovuttavat hänet minulle kun siihen suuntaan vihjaan. Viereisessä kuvassa Otto istuksii yhden tällaisen henkilön sylissä. Mikon mummo eli Oton isomummo tuli oikein hyvin juttuun pojan kanssa.

Jännää on, että ihmisten sijoittuminen tiettyyn ryhmään ei ole lainkaan riippuvainen siitä, onko heillä omia lapsia. Myöskään henkilön sukupuoli ei liene määräävä tekijä vaikkakin yli-innostuneiden ryhmään olen toistaiseksi luokitellut pelkkiä naisihmisiä.

Huomenna meillä onkin Oton kanssa jännä päivä. Synnytyspelkoryhmä kokoontuu 1. kerran synnytysten jälkeen ja kaikkien vauvat ovat tietenkin mukana. Hauska nähdä miten Otto suhtautuu toisiin vauvoihin. Tänään kun kävimme neuvolassa ottamassa Rota-virusrokotteen, Otto katseli kovin tarkkaan odotushuoneessa tepastellutta juuri kävelemään oppinutta pikkuihmistä.


tiistai 2. syyskuuta 2008

Suutari pysyköön...

... lestissään. Piti tekemäni eilen mustikkapiirakka Hossan mustikoista vaan kuinkas kävikään. Olin muka jättänyt uunin ruoanlaiton jäljiltä päälle ja tyytyväisenä tyrkkäsin piirakan sinne paistumaan. Puolen tunnin kuluttua ihmettelin kun ei pinta alkanut saada väriä lainkaan. Jeps, uunissa oli päällä vain lamppu ja sitten kun iskin lämmöt päälle niin piirakasta paloi pinta ja pohja jäi raa'aksi. Ei tule leipomisblogia tästä... se taito on lahjoitettu meidän sisarussarjassa :Poopille.

maanantai 1. syyskuuta 2008

Kotona taas

Viikko pohjoisessa kului nopeasti ja nyt on taas palattu arkeen. Lopullinen saldo oli 2 taimenta, 2 haukea, ahvenia ja reilu litra mustikoita. Otto viihtyi hyvin. Viikon aikana Otto mm. loimutti taimenta nuotiolla (nukkui nuotiopaikan penkillä kopassaan), kalasti lohilammella (nukkui rannalla kopassaan) ja poimi suonlaidasta mustikoita (nukkui polulla vaunuissa). No kyllä sitä hereilläkin välillä oltiin kuten kuvassa isin olkapäällä pienellä metsäretkellä (ko. matkustustavasta seurasi iso puklaus isin selkään). Otto myös näki kaksi poroa ihan omin silmin.

Ps. Otto on alkanut nauraa ääneen. Aikamoista hekottelua.


tiistai 26. elokuuta 2008

Terveiset kalamiehen paratiisista!

Mainoslauseesta huolimatta kalaonni ei ole vielä ollut kummoinen: muutama ahven ja yksi hauki. Lohi on nähty vilaukselta. Sen sijaan Roposia eli poroja on paljon, Ottokin näki pari. Lisäksi on metsäjäniksiä, lintusia ja paljon paljon sieniä, joita en tunnista. Mustikoitakin olisi kun vaan pääsisi poimimaan. Pari desiä olen joka päivä saanut poimittua Oton ulkoilutuksen ohessa. Hyvin viihdytään! Kirjoittelen lisää kuvien kera kun päästään kotiin nopeampien nettiyhteyksien ääreen.

torstai 21. elokuuta 2008

Matkaan...

Neuvolassa todettiin kaiken olevan kunnossa. Oton mitat olivat 62,5 cm pituutta ja 6330 g painoa. Pituuskasvu hiukan hidastunut ja painon nousu hiukan kiihtynyt aiempaan verrattuna.

Havahduin hieman liian myöhään tutkailemaan Espoon työväenopiston kurssitarjontaa. Siellä olisi ollut kivalta kuulostava Vauva tanssi -kurssi, mutta ilmoittautuminen oli alkanut eilen ja kun tänään soitin niin ryhmä oli jo täynnä.

Huomenna iltapäivällä lähdetään matkaan. Ajetaan ensin Mikon vanhempien mökille Suonenjoelle ja lauantaina jatketaan Hossaan Kuusamon tienoille, josta meillä on 6 hengen mökki varattuna viikoksi. Meitä majoittuu mökkiin neljä aikuista ja Otto(meidän lisäksi Mikon veli naisineen), kaksi sänkyä on siis vapaana joten jos joku lukija on niillämain ensi viikolla niin tervetuloa! Nyt siis pakkaamaan!

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Yks kakkaa, kaks kakkaa...

Otolla on ollut kakka hieman hukassa parisen päivää, tavaraa on kyllä tullut mutta vain kerran päivässä ja hyvin vähän. Vaan eipä hätää, hukkunut kakka löytyi eilen yöllä. Se ilmestyi hoitopöydälle juuri siinä kriittisessä aikaikkunassa kun olin siirtänyt edellisen vaipan roskiin ja olin ottamassa kaapista uutta. Kakkaa oli pitkin pöytää, Oton vaatteissa, sitten Oton kädessä ja siitä edelleen poskessa. Tässä vaiheessa päätin herättää isänkin ihailemaan poikansa aikaansaannoksia ja niinpä pian Mikko pesi hoitopöytää ja minä poikaa. Mitä ihmettä me öisin puuhattiinkaan ennen Oton aktiviteettipärinöitä.

Jeps, eilen oli pienimuotoinen blogin lukijatapaaminen kun me kolme sekä äitini ja pikkusiskoni kokuunnuttiin Järvenpäässä kenties innokkaimman lukijan eli Mirjan (titteli lienee Oton isoisoisotäti) tykönä. Kiitokset vielä tätä kautta maittavista tarjoiluista! Allekirjoittaneelle oli kyllä matkassaan kamera vaan ei sen akkua, enkä saanut kännykkäkameralla otettua kuvaa vielä siirrettyä koneelle joten tämä päivitys jää ilman kuvitusta.

Tänään onkin sitten vuorossa vierailu Mikon vanhempien luo. Mikon isä eli Oton vaari täyttää 60-vuotta eikä meillä ole mitään lahjaideaa... no vielä on tunti aikaa keksiä jotain.

Huomenna päivittelen neuvolakuulumisia.


lauantai 16. elokuuta 2008

Pelkkarit pullolle

Tässä pieni ompeluprojekti eiliseltä eli pelastusliivit pullolle. Näin tällaiset netissä ja halusin tehdä itsekin. Toimivat siis ihan oikeasti eli veneonnettomuuden sattuessa avonainenkin pullo jää kellumaan suu nätisti veden pinnalle (testasin ämpärissä).

torstai 14. elokuuta 2008

Osaako se jotain temppuja?

Tämän kysymyksen esitti rakas serkkuni Jyrki. Osaahan se temppuja... tässä siis ylpeän äidin lista 2 kuukautta vanhan Oton taidoista.


1. Otto osaa hymyillä. Ihmisten naamat hymyilyttävät ja lauleskelu.
2. Otto osaa jutella. Uusia sanoja kuten 'ägyä' ja 'hee' tulee koko ajan. Oton puheeseen kuuluu myös pieni yskähtely.
3. Otto osaa kääntyä kyljeltä selälleen ja toiselle kyljelle. Yritys on kova kääntyä vatsalleen mutta vielä ei ole onnistanut.
4. Omassa pinnasängyssä Otto osaa yön aikana kääntyä pää jalkopäähän päin.

5. Otto osaa vatsallaan ollessaan kannatella päätään kuten kuvasta näkyy. Oton alustana oleva tilkupeitto on ihan itse tehty.
6. Otto on löytänyt omat kätensä. Nyrkit ovat suussa koko ajan ja kädet myös huitovat kohti kiinnostavia kohteita mutta tarttuminen on vielä satunnaista.


keskiviikko 13. elokuuta 2008

2 kk täynnä

Nimiäiset sujuivat hyvin. Alussa tosin meinasin vallan hermostua kun Mikko keksi viimehetkellä, etteivät minun valitsemat juhlavaatteet käykään Otolle. Siskoni :Pooppi hoiti hienosti catering-palvelun, kakku ja piirakat olivat oikein hyviä. Niistä saattaa ilmestyä merkintä myös hänen bloginsa puolelle.

Otto täytti eilen 2 kuukautta. Juhlistimme merkkipäivää ottamalla pojalle sairaus- ja tapaturmavakuutuksen.

Vieressä kuva pienestä kirjontatyöstä, jota olen puuhaillut jo yli kuukauden ajan. Sitä olen jotenkuten pystynyt tekemään silloinkin kun Otto nukkuu sylissä. Nyt se on valmis. Tarkoitus olisi tehdä vielä muutama samanlainen ja liittää ne sitten joskus osaksi tilkkutyötä. (Ko. kirjontakuvio silistysarkilla Suuri Käsityölehti 4/93)

perjantai 8. elokuuta 2008

Vuoroin vieraissa

Eilen kävimme Oton kanssa vieraisilla (ex-)työpaikallani. Terveisiä vaan kaikille ja kiitokset suloisesta kukkakimpusta! Reissu sujui ihmeen hyvin, Otto matkusti kiltisti hiljaa bussissa eikä paikanpäälläkään juuri kitisty. Jokseenkin stressaava tuollainen julkisilla matkustelu vaunujen kanssa kuitenkin oli ensikertalaiselle sillä illalla olin aivan väsy. Otto palkitsi nukkumalla yhtä kyytiä ilta yhdestätoista aamu viiteen (minä tietenkin heräsin pari kertaa yön aikana kuulostelemaan onko poika vielä elossa).

Huomenna vietetäänkin sitten nimenantojuhlaa. Paikalle on kutsuttu vain aivan välttämättömimmät, mutta vieraita on silti tulossa 50 neliön asuntoon 10 ja päivästä on tietenkin tulossa aurinkoinen, lääh! Minä hullu aion pitää puheen... ensimmäisen sitten lukion äidinkielen tuntien. Mielestäni moinen olisi miehen tehtävä mutta meidän taloudessa miehelle pelkkä kauluspaidan pukeminen juhlatilaisuuksiin on jo niin suuri ponnistus että muuta ei voi vaatia. Itsepä olen hänet valinnut :)


tiistai 29. heinäkuuta 2008

Kesätunnelmia

Kuvassa Otto ja pappa mökin terassilla kesätunnelmissa. Mökkireissu sujui niin hyvin, että ajateltiin ottaa ensi viikonloppuna uusiksi. Viimeviikonloppuna saimme saaliiksi litran mustikoita (yhden mustikkapiirakan leivoin heti paikanpäällä) ja 1,3 kg kuhan. Otto on alkanut kovasti jutella. Poika puhuu jo pitkiä 'lauseita' käyttäen lähinnä tavuja 'au' ja 'äy', kuulostaa kivalta.

Ompelukuulumisia sen verran, että olen luvannut äidille ommella verhot Pöytyän keittiöön, joten pitäisi kaivaa saumuri esiin kaapista...


perjantai 25. heinäkuuta 2008

Yövierailuja

Viime viikonloppuna vierailimme mummum ja papan luona Pöytyällä ja uskaltauduimme venyttämään vierailun yli yön, itse asiassa viivyimmekin reissussa koko viikonlopun. Oli mukavaa käydä rauhassa kaksistaan saunassa, kun Otto kölli papan sylissä hyvässä hoidossa. Tänään suuntaammekin sitten viikonlopun viettoon hieman kauemmas, nimittäin mökkeilemään Tuuliseen. Pappa tulee mukaan joten taidan jättää miehet jossain välissä pärjäilemään kolmistaan ja livahdan itse poimimaan mustikoita. Nytpä menen pakkailemaan. Vauvan kanssa matkustaessa tarvitsee aivan uskomattoman paljon tavaraa mukaan.

Ps. Tällä viikolla oli myös neuvola, poika painoi 5,4 kg ja pituutta oli 58 cm.



maanantai 14. heinäkuuta 2008

Kuukausi kulunut

Otto on jo kuukauden vanha, niin se aika kuluu. Poika on selvästi kasvanut muutenkin kuin kokoa; kuuntelee puhetta, hymyilee ja katselee ympäristöään koko ajan enemmän. Otosta on kivaa kun hänen nenäänsä kosketetaan ja se kun äiti laulaa pikkuisista peikoista (Mörrimöykyn kertosäe). Jotta blogiin saataisiin hieman ompeluksiakin niin tässä kuva pinnasängyn päätyyn ennen oton syntymää tekemästäni kankaisesta lokerikosta, joka on oikein toimiva säilytysratkaisu kaikelle pienelle vauvatilpehöörille.



keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Kotiäitiydestä

Mikko palasi töihin maanantaina eli olen kolmatta päivää kaksin Oton kanssa ja totuus kotiäitiydestä alkaa valjeta. Jotenkin olin elänyt sellaisessa harhaluulossa, että kotiäitinä ehtisin harrastella kaikenlaista kivaa kuten ompelua vauvanhoidon ohessa, mutta eihän se niin taida mennäkään. Silloin kun Otto on hereillä hän vaatii jatkuvasti huomiota: tissiä, vaipanvaihtoa, tutin törkkimistä suuhun, sylittelyä, kärryttelyä yms. Ja silloin kun Otto nukkuu on koitettava ehtiä syödä itse, pukeutua päivävaatteisiin, pienentää pyykkivuorta... niin ja öisin kertyvää univelkaa pitäisi nukkua pois. Vaan sainpas sentään kaiken keskellä pienen hetken aikaa päivittää blogia... kyllä tämä tästä.


tiistai 24. kesäkuuta 2008

Univajetta

Otto on 1,5 viikon ikäinen ja oma tahto kasvaa koko ajan. Nyt osataan jo kitistä, vängätä ja huutaa. Vuorokausirytmiä ei ole vielä löytynyt joten vanhemmille kertyy univajetta. Mikko on onneksi vielä tämän viikon kotona. Huomenna ohjelmassa on isyydentunnustus ja iltasella Mikon vanhemmat tulevat kylään. Napatynkä muuten irtosi viikonloppuna joten nyt Otto-pieni pääsee kylpemään, vedessä lilluttelu on kivaa.


tiistai 17. kesäkuuta 2008

Oton syntymä

Pieni "linnunpoika" Otto-Emil syntyi torstaina 12.6. klo. 9.02, päivää ennen laskettua-aikaa. Painoa syntyessä oli 4190 g ja pituutta 53 cm. Majailimme Jorvin perhehuoneessa maanantaihin saakka ja nyt opetellaan pikkuhiljaa uusia kuvioita kotona. Otto on kovin kiltti ja tyytyväisen oloinen ja hurjan suloinen. Kuvassa 3 vrk:n ikäinen.



keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Pystytystä


Blogi rakentuu pikkuhiljaa. Tässä ensimmäinen ompelus eli pikkusiskolleni :Poopille toukokuussa tehty romanttinen kassipussukka, johon ohje Suuri Käsityölehti 4/07.