torstai 3. joulukuuta 2009

Sanoja

On pitänyt päivitellä tänne Oton päivä päivältä kasvavaa sanavarastoa. Tässä niitä tulee:

-Kenkä: lausutaan 'kanka', hyvin tärkeät kapineet, talvitamineiden päälle kiskominen ei harmita poikaa yhtään kun muistuttaa, että seuraavaksi laitetaan kengät.
-Tyttö: Päiväkotiin meno ei harmita niin paljon kun muistuttaa, että siellä on tyttöjä.
-Äiti: hyvä huutaa äitiä apuun myös silloin kun harmin aiheuttaja on äiti itse.
-Tutti: edelleen tärkeä ainakin kotosalla.
-Kirja: lausutaan kurkkuärrällä, lemppareita tällähetkellä luukuilla varustettu muumitalo-kirja ja 'millaista on maalla'-kirja.
-Kissa: Oton lemppari eläin. Otto tietää myös mitä kissa sanoo 'mau, au'.
-Kukka: siis sellainen maassa kasvava, ei pöpiläinen tiedä vielä, että se on myös äitin nimi.
-Heppa: lausutaan 'peppa'.
-Ankka: lausutaan 'kankka'.
-Napa: lausutaan 'papa'.
-Kakka: kaikki vessaan liittyvä.
-Häkki: tarkoittaa hämähäkkiä.
-Isi, Vettä, Vauva
-Lisäksi hokemia: Ohhoh, O'ou, Ei ei, Kukkuu

Täydennän jos jotain unohtui.

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Joululahjoja?

Esittelen ensin mitä ostin joululahjaksi itselleni. Tällaisia nimikointinauhoja, joita voin ommella pöpsin vaatteisiin. On kivoja.

Ensimmäinen ompelus johon moisen nauhan kiinnitin oli tämä huppuliivi. Näyttää vähän pöhlöltä ilman poikaa sisällä, mutta käytössä on hyvä. Kaava omasta päästä.

Tämä kangas käveli vastaan viime viikonloppuna Pöytyän ullakolla, ja nyt se on paita. Ei pääse Otto raidoistaan, vaikka nyt sentään vaihteeksi jotain muuta kuin Marimekkoa. Kaava oma.


Näistä pitäisi tulla joululahjoja, mutta kestä ja kelle, sitä tuskin tiedän vielä itsekään.


maanantai 9. marraskuuta 2009

Vauvarokko

Otolle keskiviikkona nousseen korkean kuumeen syy selvisi sunnuntaina aamulla kun poika oli pienten punaisten pilkkujen peitossa, diagnosoin taudin googlen avustuksella vauvarokoksi. Jälkiviisaana helppo todeta kaikkien oireiden täsmäävän; kolme päivää kestävä korkea kuume (ei laskenut alle 39 asteen edes pronaxenilla), löysä uloste (luulin johtuvan siitä ettei Otto syönyt paljon mitään mutta joi maitoa sitäkin enemmän), turvonneet silmäluomet (luulin että kuumeen vuoksi huonosti nukutut yöt muuttivat pöpsin silmät tihruiksi) ja viimeisenä pilkut. Pilkkuja oli vielä aamulla näkyvissä mutta vein pojan kuitenkin päiväkotiin... tuhma äiti... no ei kun netissä luki että voi viedä jos ei ole ollut kuumetta vuorokauteen ja lapsi on voimissaan.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Ostoksia

Tässä Halloween tunnelmia meidän pihamaalta toissaviikonlopulta. Halloween-viikonloppu vietettiinkin Pöytyällä kurpitsalyhtyjä veistellen ja kylpypaljusta nauttien.


Seuraavaksi esittelyssä saaliini Marimekon ystävämyynnistä. Näin monenväristä tasaraitatrikoota löytyi 12 euron sekasäkistä. Osa on jo muotoutunut vaatteiksi... päivittelen niitä myöhemmin.



Viimeviikolla törmäsin Eurokankaan Ale-laarissa tällaiseen ja pakko oli ostaa, vaikken tiedä mitä tuosta tekisin. Ihanan kukikasta päälipuolelta keinonahan tapaista ja sisäpuolelta lämpimän nukkaista. Ehkäpä teen tästä itselleni kevättakin...



keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Reipas paita II


Lemmikin sinisestä collegesta syntyi vielä toinenkin reipas paita, tällä kertaa kirkkaan punaisilla ja sporttisilla somisteilla. Vaatteita tarvitaankin nyt paljon kun Otto on alkanut päiväkodissa syödä ihan itse. Tätien puheiden mukaan itse syöminen sujuu hienosti, mutta vaatteet kertovat omaa tarinaansa; ruokasotkuja on jopa sukissa. Onneksi huomenna alkaa Marimekon ystävämyynti, aion livistää Herttoniemen tehtaanmyymälään ruokatauolla, jospa sieltä löytyisi lisää reippaita materiaaleja tai kenties joululahja aineksia.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Nyyh

Nyt harmittaa. Ulkona sataa lunta ensimmäisen kerran tänä talvena, minä olen töissä ja Otto päiväkodissa. Haluaisin olla Oton kanssa ihmettelemässä valkoista sadetta. Ei taida pöpiäinen muistaa viime talvesta mitä lumi on.

Toissa sunnuntaina kun satoi vettä yli 24 tuntia putkeen ja lujaa, Otto oppi sanomaan Tsataa Että eli sataa vettä. Lähinnä varmaan matki mitä minä toistelin koko päivän mutta ymmärsi sanoman sen verran, että kun telkkariohjelmassa illalla myöskin satoi lujaa, pöpsi osoitti telkkua ja totesi Tsataa Että. Muutenkin olen kuulevina pöpsin höpötyksessä sanoja. Lausunta on vähän hapuilevaa mutta olisin valmis julistamaan Oton ensimmäiseksi sanaksi kanka eli kenkä. Toinen usein käytetty sana on titi eli tutti. Myöskin kakka sanan käyttö on nyt rajautunut vaipanvaihtohetkiin kun ennen se toimi monikäyttöisenä yleissanana.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Talven varalle

Syksyn tullen kaivoin esiin villalangan ja virkkuukoukun ja tein pöpiäiselle myssyn. Vähän samantyyppinen kuin siskoselle viime talvena tekemäni myssy. Ohje Suuri Käsityölehti 10/07. Muokkasin sen verran, että lisäsin nauhat sitomista varten ja vuoritin myssyn mustalla trikoolla. Nyt on varmasti lämmin eikä villa pääse kutittamaan päänahkaa. Otto ei ole ollenkaan ihastunut toimimaan mallinukkena; ei tekovaiheessa, eikä valmiinkaan myssyn kanssa. Mutta toivottavasti se sitten pakkassäällä kelpaa.

Ps. Lanka harmaasävyinen Polkka, siitä siis pipon kirjavuus.

torstai 1. lokakuuta 2009

Reipas paita

Ompelin eilen reippaalle pojalle reippaan paidan. Pidin alkuun lemmikin-sinistä kangasta liian tyttömäisenä, mutta parilla nauhalla sen tyyli muuttui täysin. Kangas on peräisin aiemmin kesällä saamastani 'lottovoitosta'. Eräs tutun tuttu päätti luopua isosta kasasta kankaita ja niitä minä nyt koitan siirtää kangaskaapin puolelta vaatekaappiin. Reippaan paidan malli jälleen omasta päästä.

tiistai 29. syyskuuta 2009

Kaulureita

Tänään tuntui siltä, että kesä on vihdoin luovuttanut paikkansa syksylle, oli niin kylmä koko päivän. Niinpä heti töistä kotiuduttuani ompelin Otolle ehdottomaan tarpeeseen trikoisen kaulurin. Kun omasta päästä ottamani kaava tuntui sovituksessa onnistuneelta, ompelin samantien toisenkin:


perjantai 25. syyskuuta 2009

Pipipäivä

Taas se on kipeä. Edellisestä flunssasta on vain kaksi viikkoa, hyvä kun ehti nenä välissä kuivua. Viime yönä alkoi kuume. Ja minä kun luulin että nyyttikavereiden kanssa kahvittelu ja puistoissa pyöriminen olisi kartuttanut Oton vastustuskykyä. Mutta niin se vaan sitten meilläkin menee sairastaen tämä päivähoidon alku. Nyt pöpiläinen nukkuu tuossa viekussa sohvalla. Siitä tietää että on tosi pipi kun ei muuten nukahtele muualle kuin sänkyyn.



keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Lahjaksi pienelle tytölle

Eräästä Oton nyytti-kaverista tuli alkuviikosta isoveli. Ompelin jo hyvissä ajoin vauvalle lahjuksen kun todennäköinen sukupuoli oli tiedossa. Tyttö tuli kuten pitikin joten nyt pistän kietaisumekon ja ruokalapun postiin (molemmissa kaavat ihan omasta päästä):


torstai 17. syyskuuta 2009

Otto ymmärtää

Oton kehityksestä sen verran, että pikku-pöpis ei siis vielä ole osoittanut puhelahjoja, ei yhdenkään sanan verran, mutta Otto kyllä ymmärtää koko joukon sanoja kuten tutti, kenkä, lentokone, auto, auki, kiinni, kansi, ovi, vaippa, maito, ruoka, jalka, sukka, maha, napa, silmä, korva, nenä, suu, koira, kissa, ankka, kirja... ja käskyjä/sanontoja kuten ei saa, varovasti, istu alas, tutti pois, suu auki, vaihdetaan vaippa, hyvää yötä, nukkumaan, hei hei...

On jännää miten tarkkaan Otto ottaa mallia siitä mitä me isommat teemme ja oppii kerrasta kunkin tavaran käyttötarkoituksen. Remonttipuuhia seurailleena Otto osaa käyttää monia työkaluja. Ruuvimeisseli on yksi lemppareista; Otto pyörittelee ruuvimeisseliä hyvin keskittyneesti kaikkien löytämiensä ruuvien päällä. Viime sunnuntaina istutimme Oton kanssa kukkapenkkiin tupaantuliaislahjaksi saamiani narsissin ja krookuksen sipuleita, minulla oli oma istutuslapio ja Otolla oma. Ihan vahingossa heitin ensimmäisen multa kauhallisen itseni päälle. Otto matki tekoani salamana ja oli kohta ihan mullan peitossa. Kyllä pöpis sitten pikkuhiljaa ymmärsi että lapiolla piti oikeasti tehdä jotain ihan muuta ja niinpä vasta istutetut sipulit ovat vaarassa joka kerta kun Otto heiluu pihalla lapion kanssa. Huvittavaa on myös seurata ruokapöydässä miten Otto matkii kaikkia Mikon tekosia: nenän rapsutusta, käsien heilutusta puhumisen lomassa ja jopa aivastuksia...

maanantai 14. syyskuuta 2009

Elämä voi muuttua


Kukkuu. Kuka asuu kelossa?

Kolmen viikon yhteinen loma on nyt takana. Vietimme loman alkupuoliskon vuokramökissä Kittilässä. Mukana reissussa olivat myös siskonen, Carlos ja Mikon veli. Pohjoisessa marjastimme, kalastimme ja huiputimme tunturin. Ottokin viihtyi hyvin ja kesti pitkät automatkatkin sitkeästi. Loman jälkipuoliskolla on shoppailtu, mökkeilty ja viimeistelty asuntoa sekä pihaa.

Mutta nyt siis loma on ohi ja paluu erilaiseen arkeen koittanut. Minä olin tänään ensimmäistä päivää töissä ja Otto päiväkodissa. Otto ehti jo tutustumiskäynneillä saada tarhasta flunssapöpön mutta vuotavasta nenästä huolimatta urhea pikku pöpis oli ollut päiväkodissa kuin kala vedessä. Kaikki oli sujunut hienosti; syömiset, nukkumiset, pottailut ja ulkoilut. Aamuinen eron hetki vaikutti olevan minulle huomattavasti haikeampi kuin pöpiläiselle.

Saapa nähdä alkaako tämä uusi arki jossain vaiheessa painaa, mutta ainakin ekan päivön perusteella hyvältä tuntuu.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Marimekkoa

Käväisin eräänä päivänä Marimekon tehtaanmyymälässä Herttoniemessä ja nappasin sieltä mukaani pari jämäpalaa tasaraita-trikoota. Niistä syntyi Otolle kaksi paitaa:

Kaavat tein aidon Marimekko-paidan mukaan. Paidat ovat vielä hitusen isoja mutta toivottavasti sopivia syksyllä kun poika aloittaa päiväkodissa. Nyt siis tosiaan näyttää siltä, että pöpiäinen joutuu päiväkotiin koska minäpäs olen saanut töitä ainakin loppuvuoden ajaksi.

Marimekosta on tullut lempi kangaskauppani, harmi vaan, että tehtaanmyymälä on niin kaukana. Mutta siis siellä tuollaiset jämäpalat trikoota maksoivat 17 euroa kilo kun eräs lähes monopoliasemassa oleva kangaskauppajätti veloittaa paljon huonolaatuisemmista ja todella tylsän hailakoista palasistaan 25 euroa kilo. Samaten käyn aina penkomassa Marimekkokauppojen puuvillakangaspalasia, niissä on monesti puoleen hintaan tyynyliinoiksi sopivia paloja. Lisäksi Marimekkoa itse ompelemalla voi laskea säästävänsä jotain. Yhden Oton paidan hinnaksi tuli nyt 3 euroa kun aito paita maksaisi 30 euroa.



maanantai 13. heinäkuuta 2009

Remontti käynnissä

Pääsimme aloittamaan oman asuntomme remontin viikko sitten purkuhommilla. Nyt projekti on edistynyt siten että Oton huone on saanut väriä seinille ja asensimme lauantaina huoneeseen parketin. Esittelen tässä värimaailmaa. Oton huoneen seinistä kolme on haalean harmaita (4733) ja yksi hiekanruskea (4534):


Parketti on kolmisauvaista valkolakattua rustic tammea:


Muuallakin seinät ovat pääosin samaa haaleaa harmaata (4733), mutta ruokalutilan yksi seinä tulee astetta tummemmalla harmaalla (4734):


Kaikkialle muualle tulee 3-sauvainen savutammiparketti:


Vaihdamme väliovet tällaisiin:

Että sellaisia valintoja.


maanantai 6. heinäkuuta 2009

Potta tuli taloon

Ostimme perjantaina potan. Joitakuita kun on yksivuotisneuvolassa kehotettu aloittamaan pottailu. Meitä ei kehotettu, mutta kokeillaan silti. Minulla ei tosin ole kovinkaan selvää strategiaa siitä, miten tuollaisen toistaiseksi vielä puhumattoman pöpiäisen (tai siis puhuuhan se koko ajan mutta vain pöpikieltään) saa ilmaisemaan vessahädästään. No mutta viikonlopun aikana poika istuskeli potalla muutamaan otteeseen housujen kanssa ja ilman, vähän niinkun tutustuttiin kapineeseen. Tänä aamulla heti kun sängystä ylös päästiin istutin pojan nakupyllynä potalle ja laitoin hanan lirisemään. Oli kuitenkin suuri yllätys kun potassa sitten olikin pissa. No me sitten ihastelimme sitä yhdessä ja kehuin Ottoa kovasti. Aloittelin tuuria varmaankin mutta päiväunien jälkeen aion kokeilla samaa temppua uudelleen.

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Atk-apu Otto

Alkuun kuva kesäyöpuvusta, jonka väsäsin Otolle juhannuksen aikaan.

Muiden blogien innoittamana päätin kokeilla kangasvärejä, rohkeasti valkoista maalia ja mustaa kangastussia. Tein sekä paitaan että boksereihin koristukseksi hattivatteja. Ihan kivoja tuli, mutten vielä ole pessyt asua joten en tiedä kuinka hyvin kuvat pysyvät.

Otto on kovin touhukas. Uusin harrastus on kiipeily, mikä avaa jälleen ovet aivan uusiin ilkeyksiin ja vaaroihin. Onneksi ilmat ovat olleet hyvät niin olemme päässeet purkamaan energiaa puistoon. Lempi kiipeilypaikka Otolla on keittiön tuolit, siksi että niiltä pääsee käsiksi tietokoneeseen. Otto saa tietokoneelle aikaiseksi ihme juttuja: työpöydälleni on ilmestynyt koneen aktiiviisuutta osoittavat mittarit ja pitkällä N-kirjain rimpsulla nimetty excel-tiedosto. Lisäksi poika on soitellut ihan oma-alotteisesti muutamia skype puheluita mm. papalle. Päivitetäänköhän tässä kuvassa blogia?
Ilmeisesti päivitys onnistui.


keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Vuosi ja vähän ylikin

Niin sitä vaan on eletty jo vuosi Oton elämää. Synttäreitä juhlittiin tiistaina kavereiden kanssa sekä perjantaina että lauantaina sukulaisten voimin. Huom. Erkki-papan blogista löytyy hyviä synttärikuvia.

Lahjoista mukavin on turvaistuin polkupyörään. Olemme käyneet jo pari kertaa pyöräilemässä ja Otto viihtyy hyvin varsinkin Isin hurjassa kyydissä. Äiti on Oton mielestä hiukan liian hidas ja pelokas pyöräilijä, ja niinpä poika työntää minulle selästä lisää vauhtia.

Tänään lähdemme juhannuksen viettoon Suonenjoelle, missä loma sujuu taas mökkiä remontoiden. Heinäkuusta on tulossa kiireinen kun pitää rempata omaa kotia, mökkiä ja Mikollakin on töissä enemmän urakoita kuin pitkään aikaan. Kävimme tällä viikolla tilaamassa asuntoomme vaatekaapiston ja uuden akvaarion. Rahaa menee hirmuista vauhtia ja sitä myöden alkaa nousta myös stressi työpaikan löytämisestä. Otolla on päivähoitopaikka valmiina 13.9. alkaen joten minun pitäisi siihen mennessä löytää jotain hommaa...

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Yhtenä iltana

No juu, leppoisaa päivää seurasi kaikkea muuta kuin leppoisa yö. Otto meni kiltisti kyllä nukkumaan jo puoli yhdeksältä. Me Mikon kanssa kömmimme omaan sänkyymme lähempänä puolta yötä, Mikko yskäisi pari kertaa ja kas vain poika oli hereillä eikä nukahtanut kunnon uneen ennen kello kahta. Huoh, nyt vähän väsyttää ja yhden aikaan pitäisi olla viettämässä Oton ja Tommin yhteisiä nyyttärisynttäreitä Helsingissä.

Eikä siellä hemmetin Ikeassa edes ollut näytillä yhtä tiettyä penkkiä jota sinne mentiin katsomaan. Mutta vuokralaiset varmistivat eilen että lähtevät asunnostamme viimeistään 6.7. JIPPII!

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Yhtenä aamuna

On ollut mukavan leppoisa aamupäivä. Viikonloppuisen mökkireissun uuvuttamana Otto nukkui ilta kymmenestä aamulla puoli kahdeksaan syömättä. Puoli kasin aikaankin poika vaikutti sen verran uniselta, että juotin pöpiäiselle hiukan maitoa ja köllittiin yhdessä sängyllä kunnes Otto nukahti vielä pikku unille. Laitoin itseni lähtökuntoon ja hiukan ennen yhdeksää herätin Oton aamupalalle, jonka jälkeen lähdettiin neuvolaan.

Neuvolassa "tomera, touhukas poika" käveli ilman tukea, nyppi riisimuroja pinsettiotteella molemmilla käsillä yhtäaikaa, heitti palloa ja laittoi lelu-ukon laivan kyytiin. Painoa oli hiukan yli 10 kiloa ja pituutta 78,8 senttiä.

Sitten mentiin kauppaan, jonka jälkeen kotona käytiin kylvyssä ja kello 12 Otto meni päiväunille. Kunhan hän sieltä taas herää syödään päiväruokaa ja iltapäivällä lähdetään koko perhe Ikeaan tulevaa sisustusta pohtimaan. Idylliä haittaa hieman koko perheen flunssaisuus: nenä vuotaa ja yskittää.

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Kesäkivaa

Pikkuveljen häitä vietettiin toissaviikonloppuna, mukavat perinteiset Suomalaiset kesähäät. Tässä kuva pikkusiskon mekosta:

Viimeviikonloppu oli ihanan helteinen, kävimme lauantaina Korkeasaaressa. Otto oli yllättävän innoissain elukoista ja höpötti koko ajan. Varsinkin aktiivisella tuulella ollut karhu herätti kiinnostusta. Minä poltin reissulla niskani ja olkapääni (kuuluu kesään, eihän sitä muuten rusketu), vaikka oli aurinkorasvaakin... mutta vain mukana kassissa. Illalla löysimme Otolta masusta punkin. Hirveä hoppu apteekkiin ostamaan punkkipihtejä ja se siitä. Ei tullut punaista rinkulaa.

Sunnuntaina teimme pitkän kävelyreissun Matinkylästä Kivenlahteen rantaraittia pitkin. Poltin käsivarteni, vaikka olin laittanut aurinkorasvaa... mutta vain jo palaneisiin olkapäihin.
Näillänäkymin saatamme päästä aloittelemaan remonttia asunnossamme heinäkuun alussa. Vuokralainen ei ole vielä ilmoittanut tarkkaa päivää mutta sellaista hän lupaili. Mikko kävi katsastamassa asunnon kesäasussaan. Nurmikko on kuulemma erinomaisessa kunnossa ja pihalla kasvaa kaksi punakukkaista koristeomenapuuta, ihanaa.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Oton puuhat

Otolla tuli eilen 11 kuukautta täyteen. Kamalaa, kohta se on jo vuoden vanha. Ajattelin hieman kartoa mitä Otto osaa puuhailla:

1. Nallepaini: poika pöyrii lähes itsensä kokoisen nallen kanssa, heittelee se sitä ilmaan ja kaatuilee miten sattuu.

2. Äidin syöttäminen: Otto osaa tarjota omaa naposteltavaansa minulle, välillä tunkee naksunsa väkisin minun suuhuni.

3. Ulkoilu: Olemme alkaneet käydä Oton kanssa asukaspuistossa leikkimässä, aluksi aina ihmetyttää lasten määrä ja hurja meno, mutta kyllä se siitä sitten lähtee. Välillä löytyy joku leikkikaverikin ja liukumäestä on kiva laskea.

4. Jammailu: Otto ymmärtää jo musiikkia. Hyvät rytmit vievät mennessään ja poika heiluu puolelta toiselle ja nyökyttelee päätään musiikin mukana.

5. Tyhjentäminen: siis laatikoiden ja kaappien. Ihan mahdotonta kun kaikki kauhat ja vispilät ovat koko ajan pitkin keittiön lattiaa ja kaapin oviin pitää keksiä lapsilukkoja.

6. Juttelu: Otto juttelee todella paljon, mutta vain omalla kielellään. Välillä pöpipää totisena selittää jotain pitkät pätkät, mutta kun ei siitä ymmärrä mitään.

Tässä vielä näyte pojan lehden luvusta:


Mekkoja

Viimeaikoina on tullut ommeltua mekkoja. Syynä kesä (ah, niin ihanaa kun on kesä) ja häät. Ompelin itselleni yksinkertaisen trikoomekon (ohje Suuri käsityölehti 2/07) joululahjaksi saamastani melko psykedeelisestä kankaasta, tuli tosi kiva.


Hääjuhlia varten tuunasin muinaisen vanhojen tanssi -mekkoni uuteen muotoon: avasin kavennukset, lyhensin helmaa, lisäsin alushameeseen uuden tyllin ja muotoilin kaula-aukon uudelleen. Hyvä tuli tästäkin.


Sitten ompelin vielä siskolle syntymäpäivälahjaksi kesä-/juhlamekon (ohje Suuri käsityölehti 6-7/06 helman osalta muunneltuna). Tästä on tullut oikein perinne, että sisko-rukka saa aina lahjaksi vain itse tehdyn mekon. Tänä vuonna ei pitänyt saada, minulla oli jo ihan muuta ostettuna, mutta sitten tyttö alkoi ihastella Finlaysonin kolibri-kangasta ja totesipa vielä, että siitä olisi kiva saada mekko... Laitan kuvan mekosta myöhemmin.


Kaiken tämän lisäksi ehdin vielä huolitella parin äitienpäivälahjuksen (=pöytäliinoja) reunat.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Ensi askeleet

Nytpä onkin suuria uutisia! Ottohan on jo jonkin aikaa osannut seisoa ilman tukea, mutta eilen aivan yllättäen poika otti ensimmäiset askeleensa ilman tukea. Nyt pienimies siis nousee pystyyn tukea vasten sitten irrottaa otteensa ja ottaa pieniä askeleita eteenpäin. Jännä, että niin se vaan ihan itsekseen oppii tuollaisia, varsinkin kun Otto ei ole oikein oivaltanut kävelytyksen ideaa vaan pöpipään jalat menevät ihan velliksi kun joku koittaa tukea kävelyä kädestä kiinni pitäen. Parhaimmillaan poika pystyi eilen astumaan kolme askelta putkeen ilman tukea ennen kuin tasapaino petti, mutta harjoitukset jatkuvat...

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Kesäpaita

Surautin tänään Otolle uuden kesäpaidan. Paita on tehty trikootilkuista, jotka löysin laatikon pohjalta. Vähän tarvittiin mielikuvitusta että niin pienistä ylijäämäpaloista syntyi paita.

Tänään menemme iltapäivällä Selloon juhlavaateostoksille. Toukokuussa on nimittäin tiedossa kahdet häät. Toiset ovatkin aivan perhepiirissä, kun pikkuveli (mokoma lurjus) pääsee naimisiin ennen minua. Kyllä meillä rahvaillakin olisi syytä olla joku naimalupajärjestelmä, etteivät nuoremmat sisaret pääsisi viettämään häitä ensinnä.


lauantai 18. huhtikuuta 2009

Oton-päivä

Eilen vietettiin Oton ensimmäistä nimipäivää. Leivoin juhlan kunniaksi persikka-Brita-kakun. Pohjan tein siskon blogin ohjeella ja väliin laitoin persikan palojen lisäksi sitruunarahkalla höystettyä kermavaahtoa:

Otto ei vielä saanut maistaa kakkua, mutta sen sijaan poika sai pari nimpparilahjapakettia. Papan, mummun, tädin ja kummi-enon antamasta paketista paljastui komea hiekkakuormuri:


Oton uusin taito on osoittelu. Pöpipää tuskin vielä täysin tajuaa sojottavan etusormen käyttötarkoitusta mutta kivaa sillä sohiminen on. Kyseessä on nimenomaan oikean käden etusormi, voikohan siitä päätellä jotain tulevasta kätisyydestä.

Teimme tänään suunnitelmia kesälomaa varten ja varasimme "erämökin" Muonion seudulta elokuun viimeiseksi viikoksi. Siellä olisi tarkoitus kalastella, marjastaa, sienestää ja samoilla tuntureilla. Kuten viime kesänäkin mukaan saa lähteä ken ensiksi kerkiää paikan varata. Mökistä löytyy vielä ainakin yksi vapaa makuuhuone ja mökkiin kuuluvassa saunamökissäkin voi joku halutessaan yöpyä. Sisko on ainakin tulossa mukaan. Sanomattakin lienee selvää, että mukaan tulevat pääsevät/joutuvat viettämään mukavia hetkiä Otto vahtien.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Kuin kaksi marjaa...

Oikeassa olin. Hammashoitaja varmisti eilen, että poskihampaita sieltä on tulossa, siksi poikaa kiukuttaa. Ei ole kivaa moinen. Tänään kävimme neuvolassa 10 kk punnituksessa. Otto ei millään pääse kymmeneen kiloon, nyt painoa oli 9,6 kiloa ja pituutta 76,5 cm, ja hirveä meno päällä. Minulla oli ensiajossa Oton uusi kesämenopeli eli punaiset Quinny Zapp matkarattaat, jotka ostin käytettynä Huuto.netistä. Hyvältä tuntuivat, vaikka toki ovat paljon heppoisemmat kuin yhdistelmävaunut. Mutta noissa on se hyvää, että menevät kasattuna todellä pieneen tilaan ja mahtuvat siksi hyvin mukaan esim. mökkimatkalle.

Laitan lopuksi kuvaparin isästä ja pojasta suunnilleen samanikäisinä. Ihan ovat samannäköiset:

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Pääsiäis-pöpiäinen

Vietimme pari yötä pääsiäislomasta Pöytyällä; ulkoilimme, söimme hyvin, saunoimme, mikko pesi ja vahasi auton ja Otto pääsi ratsastamaan ensimmäistä kertaa elämässään. Pöpiäinen istui äidin avustamana Zaza-shetlanninponin selässä muutaman kymmenen metrin matkan, eikä oikein tajunnut mitä tapahtuu.

Lisäys viimeiseen julkaisuun: älkää suinkaan luulko, että Otto nukkuisi yhtäkyytiä ilta yhdeksästä aamu seitsemään vaan poika juo maitoa pullosta kerran n. 3 aikaan ja lisäksi heräilee pari kertaa muuten vaan kun on ikävä tuttia tai paijausta. Lisäksi pöpikäs on ollut hirmuisen huonotuulinen ja öisin levoton ja itkuinen jo kohta viikon, epäilen että pojalle puhkeaa lisää hampaita. Täytyy varmistaa diagnoosini tiistaina kun mennään Oton kanssa ekaa kertaa hammashoitajalle.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Sisustusjuttuja

Omaan asuntoomme emme ole vielä päässeet muuttamaan, eikä ole tietoa koska pääsemme, mutta tilasin tapetin:


Tätä tulee vain makuuhuoneeseemme, ja vain sängynpäätyseinälle. Muualle ei laiteta tapetteja vaan pelkkää maalia. Keittiöön ja eteiseen tulevan lattialaatoituksen valinta on myös käynnissä, minkävuoksi lattiallamme on kattava valikoima erilaisia mallilaattoja.

Ompelin pari sisustustyynyä, ruskea tulevaan olohuoneeseen, vihreä tulevaan Oton huoneeseen:


Hyvää ja kaunista

Ensin vauvanruokaa, jota teen aivan liian vähän itse, mutta tässä yksi hyvä resepti eli vauvan ratatouille. Tarvitaan:
1 pieni kesäkurpitsa, 1 paprika, 1 tomaatti, 1 sipuli, 1 tlk yrttimaustettua tomaattimurskaa, 1 dl riisiä. Pilko kasvikset ja pyöräytä pannulla öljyssä, lisää tomaattimurska ja anna hautua kunnes ainekset ovat pehmenneet, soseuta tehosekoittajalla. Keitä erikseen riisit pehmeiksi ja lisää kasvisoseeseen. Hyvää on Otonkin mielestä. Lisäksi tuosta voi ottaa annoksen itselleen ennen soseutusta, lisää vain hiukan pippuria ja chiliä.

Leivoin toissapäivänä kakun, ihan muuten vaan, onhan se kohtuullista, että nainen silloin tällöin leipoo kakun. Välissä mansikoita pakkasesta, vanilja tuorejuustoa ja kermavaahtoa, päällä pihlaja-karkkeja:


Eilen leivoin focaccia-leivän katkarapusalaatin lisukkeeksi. Tuli tosi hyvää. Vastoin siskon ohjeistusta lisäsin taikinaan joka välissä oliiviöljyä, pinnalle laitoin rosmariinia, suolaa ja mustapippuria:

Olen myös ommellut. Joululahjaksi saamani kankaat alkavat saada muotonsa. Otto sai uudet fleecestä uudet housut, malli on oma. Housuja voi käyttää kaksinpäin eli kääntämällä sisäpuolen ulos saa esiin päinvastaisen väriyhdistelmän, ovelaa. Lisäksi tein Otolle pienen pöllön (Mukaillen ohjetta Suuressa Käsityölehdessä 2/09):




Maaliskuun tapahtumia

Yleisön pyynnöstä päivityksiä. En minä mitenkään toimettomana ole ollut vaikkei tekstejä olekaan syntynyt. Otto on nykyisin täystyöllistäjä, koko ajan menossa mukana tai sitten yksinään pahanteossa. Tässä pieni pöpipää imuroi isin kanssa. Saan siis rauhan vain kun poika nukkuu. Päikkäreitä nukutaan nykyisin 2 tuntia aamupäivällä n. kello 10-12 ja vajaa tunti iltapäivällä vaihtelevaan aikaan. Yöunille Otto menee kello 21 ja herää aamulla viimeistään puoli kahdeksalta.




Maaliskuussa olemme: juhlineet Maija-mummun 50-vuotispäivää, käyneet koiranäyttelyssä, kyläilleet muiden nyytti-vauvojen kanssa Robinin luona, sairastaneet nuhan ja tietenkin joka viikko kahvitellaan kaupungilla, jumpataan, ulkoillaan, kylvetään ja käydään kaupassa. Siinä se aika menee... vaan olen ehtinyt muutakin päivitän kohta ompeluja ja leipomuksia...


perjantai 27. helmikuuta 2009

Kummaa, kummaa...

Suunnitelmissa oli kirjoittaa viime viikonlopun mökkireissusta, mutta eilisen tapahtumat muuttivat suunnitelmia. Sain postista tiedon että minulle oli saapunut kirjattu kirje Espoon käräjäoikeudesta, siis HÄH! Juoksin postiin ja sain käsiini haasteen riita-asiassa. Kirjeen mukaan olin joskus viime syksynä ostanut 60 euron arvosta tavaraa laskulla Loimaalaisesta sähköliikkeestä ja jättänyt laskun maksamatta. Sitä laskua minulta nyt perittiin korkojen ja oikeudenkäyntikulujen kera. Soitin äkkiä pari kiukkuista puhelua ja nyt maineeni on taas puhdistettu. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun sain oudon perintäkirjeen. Suunnilleen vuosi sitten minulle ilmoitettiin että maksamatta jättämäni Turkulaisen lukkoliikkeen lasku oli menossa ulosottoon.

Koko ongelman ydin on siinä, että isäni nimi on Erkki Aimonen. Hänellä on kaima, jonka vuoksi isäni on vuosien varrella pariin otteeseen joutunut selvittämään henkilöllisyyttään poliisille. Ja kas, tällä kaimalla on tytär, joka on mm. asunut samaan aikaan Turussa kuin minä, jättää laskunsa maksamatta, ja joka käyttää nimeä Johanna Aimonen. Loimaalaisen liikkeen selvityksen mukaan on kuitenkin niin, että minä olen Suomen ainoa Aimonen, jolla on nimenään, vaikkakin vain yhdistelmänimen (Kukka-Johanna) osana, Johanna. Ja niinpä siis kaikenmaailman perintätoimistot ja käräjäoikeudet ovat minun kimpussani. Se vielä puuttuisi, että joku tunari laittaisi minun luottotietoihini perättömiä merkintöjä...

perjantai 13. helmikuuta 2009

Tämäkin vielä

Huoh, flunssan perään iski mahatauti. Otto sen aloitti keskellä yötä komealla oksennuksella ja minä jatkoin 12 tunnin kuluttua. Nyt on toivottavasti jo menossa ohi. Ellei Mikko sitten saa tartuntaa.

Huomenna on ystävänpäivä. Sisko toivoi korvaläpällistä pipoa, joten lähetin ystävänpäivä lahjuksena seuraavan virkatun tekeleen: (ohje oma, mallina Oton nallukka).
Illalla olisi Samuli Putron ilmaiskeikka levykauppa äxässä, saapa nähdä jaksaako lähteä...

maanantai 9. helmikuuta 2009

Elämä on

Elämä on nyt tätä:

Aamulla ensimmäiseksi, illalla viimeiseksi ja koko ajan siinä välissä Oton on pakko päästä pystyyn kaikkea mahdollista vasten. Hienoa toki, mutta myös todella rasittavaa sillä pystyasento avaa mahdollisuuden aivan uusiin riiviötekoihin: lähmitään telkkaa, sohvapöydältä tiputetaan kaikki ja sängyssä vaakatasossa pysyminen on aivan mahdotonta. Pikku-jätkä ei myöskään osaa laskeutua alas kuin muksahtamalla, mistä seuraa isompi tai pienempi itku.
Otto juttelee paljon, kaikki on dädä. Kun on jotain tärkeää asiaa äitille tai isille niin sanotaan tättättädää. Yksisteen höpistään mämmämmää (kieli ulkona suusta). Välillä todetaan väyvä tai kä kä. Kun vain tietäisi mitä nuo tarkoittavat.

torstai 5. helmikuuta 2009

Jumppatorstai

Hyvää Runeberginpäivää! Leivoin torttuja, tottakai.

Torstaisin on meillä jumppapäivä. Päivällä käymme Oton kanssa yhdessä äiti-lapsi -tanssiliikunnassa. Aluksi Otto oli ihan suu pyöreänä, että miksi me tänne tultiin heilumaan, je keitä nämä kaikki muut pikkuiset ovat, mutta nyt parin kerran jälkeen alkaa poikakin saada juonesta kiinni ja tänään oli aika meno päällä. Sitten iltasella minä menen ketkuttelemaan rumbita-tunnille, kivaa on ja kevään lopulla osaan tanssia kuin Shakira.. tai sitten en.



keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Ihmeiden yö

Aamulla heräsin kello 6 kumman levänneenä, Otto oli nukkunut koko yön omassa sängyssään heräämättä kertaakaan. Unet jatkuivat keskeytyksettä kahdeksaan asti eli yhteensä poika nukkui 10 tunnin pätkän. Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut enkä vielä vanno että siitä mikään tapa tulee.




Eilen oli kiireinen päivä. Ensin lounastimme ex-työporukan kanssa läksiäisten merkeissä. Vein uuteen työpaikkaan siirtyvälle patakinnas-tekeleen (ohje Suuri Käsityölehti 12/08). Sitten suuntasimme nyyttien tapaamiseen, jonka jälkeen Otto lähti Mikon kyydissä kotiin ja minä menin töihin. Päätin suostua tekemään töitä tiistai iltaisin ja lauantaisin, kun minut pyydettiin Naistenklinikan sytogenetiikan laboratorioon apuun. Töissä oli kivaa, kromosomit ovat niin kivoja pikku pampuloita.