sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Paketteja

Olen jo käärinyt muutamia lahjoja pakettiin.

Paketeista paljastuu paitoja ja possuja:


Joulumarkkinoilla myymättä jääneet ompelukset on saatava pois nurkista, jotenka pari settiä lähtee Joulupuu-keräyksen kautta lapsille jotka ehkä muuten jäisivät ilman joululahjoja. Ja yksi setti (arvatkaa mikä) lähtee Ruotsiin Viljam-pojalle.

Ps. Päivitystä Oton maantiedon taitoihin. Mirja-tädin jäämistöstä meille löysi tiensä karttapallo (ilmapallo jos Otolta kysytään) ja sen myötä maantieteen opetus on helpottunut. Isi on opettanut Otolle maiden sijainteja ja Otto osaa nyt näyttää kartalta Suomen, Ruotsin, Kiinan ja Kanadan. Jippii! Seuraavana vuorossa olisi ollut Somalia, mutta sen opettelua Otto ei pitänyt tärkeänä :)


tiistai 30. marraskuuta 2010

Oppitunteja

Tuollainen pikkuihminen janoaa hirveästi tietoa. Oton aloitteesta pidämme päivittäin muutaman minuutin oppitunteja mm. Biologiasta, Atk:sta, Musiikista, Maantiedosta, Matematiikasta, Kuvaamataidosta ja Kotitaloudesta sekä Liikennesäännöistä.

Biologiassa aiheenamme on usein ihmisen ja eläinten anatomia: viimeaikoina on puhuttanut mm. putki, jota pitkin ruoka ja juoma menee kaulan sisällä mahaan ja sieltä peppuun kakaksi ja pissaksi. Ruoan kiertokulun loppu aiheuttaa aina naurua ja lopuksi toteamuksen 'Yök'.

ATK-opetus on toteutettu itseopiskeluna. Otto opettelee ahkerasti tietokoneenkäyttöä ja osaakin jo surffailla pikkukakkosen sivuilla näppärästi. Otto kuuntelee lauluja, katselee ohjelmia ja värittää kuvia. Omasta mielestäni hauskimpia ovat mikrofonia ja kameraa hyödyntävät pelit. Tätä peliä meillä pelataan erityisesti silloin kun isi koittaa ottaa nokosia sohvalla, siinä pitää huutaa lohikäärme hereille, kannustaa huudoin lohikäärmeen lentoa ja poksautella raketteja huutamalla 'pum'. Välillä koneelta kuuluu kuitenkin huuto 'Äiti, mitä minä nyt painoin!?'.

Musiikin tunneilla lauletaan, Otto osaa monia pitkiä lauluja hienosti itse. Tärkein tuntuu olevan Tuiki tuiki tähtönen, joka lauletaan joka ilta nukkumaan mennessä.

Maantiedossa käsittelemme Espoota 'Kauppa on Espoossa. Uimahalli on Espoossa. Päiväkoti on Espoossa.' ja tärkeimpänä 'Koti on Espoossa.'. Lisäksi avaruuden ilmiöt kiinnostavat mm. se miten aurinko laskiessaan menee toiselle puolelle 'ilmapalloa' ...miksi sen pitäisi olla maapallo, kyllähän täällä tuota ilmaakin aika paljon on.

Matematiikassa olemme vasta alkeissa: 'Yksi, kaksi, kolme, viisi, kuusi, kymmenen.'

Kuvaamataidon saralla viimeisin saavutuksemme on pääjalkainen. Tosin Otto piirtää ne päälläänseisontaan, jalat poispäin itsestään. Olennaisia pääjalkaisen osia myös puuttuu välillä. Yksi päivä poika piirsi isi-mammutin: 'Silmä, käsi, käsi, jalka, jalka.'' Se näyttääkin ihan isiltä!' totesi Otto ylpeänä, vaikka puuttumaan jäi itse pää, toinen silmä ja suu.

Kotitaloustunneilla leivotaan, tyhjennetään astianpesukonetta ja siivotaan. Otto haluaisi leipoa harvasepäivä ja paljon ollaan leivottukin: muffinsseja, foccaccia-leipää, lettuja, pizzapohjaa ja pipareita.

Opettelemme ahkerasti myös liikennesääntöjä: Otto tietää, että 'Pitää mennä kävelytiellä, ei saa mennä autotielle, siellä ajaa autot, sitten voi auto törmätä.' ja 'Punainen valo, ei saa mennä. Tuli vihreä, nyt saa mennä.'

Jostain tuo pikkumies (alleviivaus sanalla mies) on myös oppinut kätevät lausahdukset 'Ihan kohta' 'Vähän aikaa vielä' 'Joo Joo' ja 'Mitä?'. Otto osaa sanoa nämä kuulematta oikeasti lainkaan, kun minä koitan huudella ruokapöytään tai iltapissalle. Ekan kerran ehkä naurattaa mutta hyvin pian alkaa ärsyttämään saman käskyn toisto uudelleen ja uudelleen kun yksi vaan toistelee 'Mitä?' 'Joo, joo. Ihan kohta.' eikä vaivaudu kuuntelemaan lainkaan... ainakin sillä saralla oppitunteja on siis vielä jatkettava.

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Talvi tuli jo!

Tänä vuonna ajattelin valmistautua talven tuloon ajoissa. Hankin jo parikuukautta sitten vihreää fleeceä ja aloitin välihaalarin ompelun. Homma kuitenkin jäi muiden projektien jälkoihin. Nyt hoidin sen pikapikaa valmiiksi kun säätiedotus lupailee ensi viikkoon kymmentä pakkasastetta. Tein myös krokotiili-/dinosaurus-/lohikäärmehetun ja kypärämyssyn.Nyt on Otto valmiina kylmempäänkin keliin. Lunta on tullut jo paljon ja tehtiin heti torstaina pihalle lumiukko. Kerran on joku rusakko käynyt ukon porkkananenän syömässä :)


tiistai 16. marraskuuta 2010

Selittelyn makua

Kyllä mä oon niinku ommellu, mut mä en niinku voi päivittää tänne mitään... Eikä kun tässä on vähän projekteja menossa kun tuo Joulu lähestyy. Lahjahommia jonkin verran puikoilla ja osin ommeltuna ja jotkut vasta päässä suunnitelmina. Ja sitten keksittiin siskon kanssa, että mennään Kyrön Joulumarkkinoille myymään juttuja, sisko leipomiaan possulimppuja ja minä ommeltuja possuja mm., niin niitä nyt sitten ompelen kaiken vapaa-ajan. Kuvailen kyllä jossain välissä, ja päivitän tänne.

Poika näkee unia:

minä: Nukuitko hyvin?
Otto: Nukuin.
minä: Näitkö unta?
Otto: Näin.
minä: Minkälaista unta?
Otto: Pimeää.
minä: Pimeää unta?
Otto: Minä kato nukuin.

Eräänä viikonloppuaamuna kello 6 heräsin huutoon: 'Ei saa äiti syödä Oton puuroa, Ei saa äiti syödä Oton puuroa!' Kauhea painajainen.

Ja eräänä yönä kello 3.30 heräsin huutoon: 'Minä haluan päärynää!, Haluan päärynää!' Jos sitten aamulla.


sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Nupulle peitto

Osallistuin Nupulle peitto -keräykseen tällaisella vihreallä pikku peitolla. Ehkäpä se joku päivä lämmittää, jotakuta pikkukeskosta.

Nuo blokit tein jo aikoja sitten aikomuksena tehdä päiväpeitto Otolle, mutten saanut sitä koskaan valmiiksi...

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Juttuja muistiin

Tässä koottuna muutamia Oton viimeaikojen höpinöitä lähinnä itselle muistiin:

Aamuisin Otolla on tapana todeta 'Kyllä se kohta seisoo'. Ai mistäkö on kyse? No auringosta tietenkin. Joko Otto sekoittaa sanat 'nousee' ja 'seisoo' tai sitten poika on loogisesti päätellyt, että ensin aurinko nousee ja sitten se seisoo ja illalla laskee.

Otolla on oma ajanmääre 'Aamukesä'. Se voi viitata joko menneeseen tai tulevaan. Eräänä iltana en halunnut lukea iltasaduksi bussikirjaa kymmenennettä kertaa peräkkäin ja koitin ehdottaa 'Luetaan se vaikka huomenna.'. Ei kelvannut. Sitten keksin ehdottaa 'Luetaan se aamukesänä.'. Hih, tämä suunnitelma sopi Otolle.

Äidin ja tarhatätienkin aivonystyröitä kummeksuttaa käsite 'moottoripyöräpissa'. Kun välillä pissa on moottoripyöräpissa ja välillä ei. Jokseenkin olen päätellyt, että moottoripyöräpissa olisi sellainen pieni pissa, joka ei kokonaan peitä potan pohjaa. Kerran on myös tullut moottorivenekakka.

Pottatouhuja kun kovasti koitetaan treenata niin puheenaiheetkin pyörivät monesti vyötärön alapuolella... Eräänä iltana kävimme pitkän keskustelun sukulaisten sukuelimistä. Niin että asianomaisille tiedoksi, kyllä me tiedetään keillä teistä on pippeli :)

maanantai 11. lokakuuta 2010

Valokarnevaali

Kukkuu, huhuu! Arvatkaapas missä me oltiin lauantaina.

Lintsillä tietenkin, valokarnevaaleissa. Otolla kun ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta huvipuistosta, niin poika arveli, että siellä tehdään hiekkakakkuja. Vaan eipä tehtykään. Siellä pyörittiin ja pyörittiin.


Ja kivaa oli.


Puistossa seikkaili myös kurpitsakansaa. Otto totesi heti 'Siellä nainen sisällä!' Niin, että joulupukille tiedoksi, meitä ei tekoparroilla huijata!



perjantai 1. lokakuuta 2010

Syksyn satoa

Tällä viikolla meillä on herkuteltu syksyn sadolla; kummitädiltä luumuja ja Pöytyältä päärynöitä ja omenia. Nam! Otto on erityisen ihastunut päärynöihin, niitä menee helposti kolme päivässä.


Ompelin Otolle leppispaidan. Vähän tyttömäinen joo, mutta kun tuli idea ja kankaita oli kaapissa, niin eiköhän se tuon ikäisellä mene.


Autohupparissa sen sijaan ei ole mitään tyttömäistä. Yöpukukankaan rippeet riittivät vuorituksiin. Kaava oma, kaikki materiaalit kaapista eli ihan ilmaista ja tosi suloista. On vaan melko jämpti kun ei kankaat riittäneet isompaan, mutta toivottavasti tälle löytyy myöhemmin joku toinenkin käyttäjä.




perjantai 17. syyskuuta 2010

Ihastus

Mulla on tällänen. Näin sen Habitare-messuilla ja ostin omaksi.

Se on niinku hylly. Sen nimi on KLAFFI ja sen on suunnitellu joku ELSA.


Siihen voi laittaa kaikkea kivaa. Jos säkin haluut tälläsen niin täältä niitä saa.

Ihana vai mitä...


tiistai 14. syyskuuta 2010

Panosta itseesi

Varsinkin näin syksyn tullen lehdissä julistetaan, kuinka tärkeää on panostaa itseensä. Itseensä pitää panostaa, jotta jaksaa arkeen paluun ja vähenevän päivänvalon mukanaan tuoman väsymyksen. Yleensä asialla ovat naistenlehdet, mutta toki itseensä panostaminen on yhtälailla tärkeää myös miehille.

Vaan kuinka käykään, kun suomalainen raskaan työn raataja päättää kerrankin kunnolla panostaa itseensä. Palkintona vaivannäöstä on poliisipiiritys, kyyti vankilaan ja iltapäivälehtien otsikot "Mies uhkasi räjayttää itsensä!". Oliko tuo aivan tarpeellista, kun asialla oli vieläpä alan ammattilainen?

Nyt olisi paikallaan pieni julkinen keskustelu, siitä minkä verran itseensä on hyväksyttyä panostaa. 600 grammaa ei kuulosta paljolta, mutta joku raja siinä näemmä ylittyi.

Viitaten uutiseen: 30-vuotias mies uhkasi räjäyttää itsensä.


sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Kuningas EI

Paluu arkeen ottaa koville tai sitten uhmaikä on iskenyt päälle oikein rytinällä, sillä pojalle ei kelpaa enää mikään. Päiväkodissa Otto on 'oma iloinen itsensä', vaan kun kotiovelle päästään alkaa kitinä ja huuto. Ja kuinkas ollakaan pojan lempilaulut ovat Känkkäränkkä ja Kuningas EI. Kai tämä ajan kanssa tasaantuu...

Sitten ompelus: Eurokankaan palalaarista valkoista autokuvioista flanellia, kaava omasta päästä ja tuloksena suloinen pyjama; paidassa kaulukset ja edessä nepparit. Sopivan lämpöinen viileneviin öihin, kun ei peitto meinaa pysyä päällä.


perjantai 3. syyskuuta 2010

Kaunista!

Eilen illalla laskeva aurinko värjäsi hetkeksi kaiken vaaleanpunaiseksi. Tuskin olisin sitä huomannut ilman Ottoa, joka yht'äkkiä havahtui leikeistään: "Tuli kaunista! Aurinko laskee. Mennään ulos!" Ja niin me mentiin ja otettiin kuva:


Kuvassa myös lehmä-paita, jonka ompelin päiväkotiin paluun kunniaksi. Idea aplikaatioon Suuresta käsityölehdestä 8/2010.


-Innokasta lukijaa, Mirja-tätiä lämmöllä muistaen.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Neule

Löysin kaapista palan valkoista puuvillaneulosta, juuri riittävästi yhteen paitaan. Tuli melko purjehdushenkinen mielestäni. Kaula-aukkoon en ole ihan tyytyväinen, mutta menköön kun en saanut paremmaksikaan fiksattua:


Nyt sitten merille! Upouusi moottori tuolla varastossa jo odottaakin... älkää minulta kysykö miksi.


tiistai 27. heinäkuuta 2010

Keskustelunavauksia

Ajattelin listata muutamia leikkipuistossa Oton suusta kuultuja keskustelunavauksia. Nämä on todettu toimiviksi, ainakin siis jos molemmat osapuolet ovat kaksivuotiaita.

Aina turvallinen keskustelunaihe on sää: "Aurinko paistaa silmiin."
Keskustelua voi herätellä myös ajankohtaisista asioista: "Puuha-Pete oli telkkarissa."
Toisten mielenkiinnon voi yrittää herättää esittelemällä menopelinsä: "Minun kärry tuolla."
Kohteliasta on myös esitellä muut paikalla olijat: "Minun äiti tossa."

Ehkä hieman yllättäen kaikkein eniten keskustelua herättävä aloitus on kuitenkin "Minulla lippis päässä."

Hieman huonommin toimii se, että marssii toisen hiekkalelujen luo, nappaa traktorin käteensä ja ilmoittaa "Tämä minun!" tai se, että käy heti kättelyssä komentelemaan "Tyttö tulee keinumaan!"...


maanantai 26. heinäkuuta 2010

Paitoja

Pikaisesti päivitän pari paitaa. Ensin vihreä pupupaita. Ilmaiseksi saatu gollege näytti kaapissa ruman vihreältä mutta sitten alitajunta yhdisteli siihen piristykseksi valkoista tere-nauhaa ja pupun kuvan niin kyllä nyt kelpaa.
Tämänkin pusakan kangas on saatu lahjoituksena. On tosi 90-lukua, mutta eikös se ole taas muodissa. Eikä Otto onneksi vielä ole kovin muotitietoinen.Syksyä varten näitä ompelen, enää kuukausi lomaa. Nyt pitäisi ryhdistäytyä ompelemaan myös housuja ...


perjantai 16. heinäkuuta 2010

Lempivaate

Joskus sitä vaan tietää heti kättelyssä, että vaatteesta tulee lemppari. Alku viikolla valmistunut pupu-paita on ainakin minun mieleeni. Kaava on oma, kangas suklaanruskeaa gollegea, sivu- ja olkasaumoissa sekä kauluksenreunassa beigeä koristenauhaa. Rinnukseen laitoin Pöytyältä löytyneen pupukuvan. Vaatteet kelpaavat päälle paljon paremmin kun niillä on nimi kuten pupu-paita. Materiaalit olivat vetoketjua lukuunottamatta ilmaisia, mutta paidan hintaa nostaa ikävästi se että onnistuin työntouhussa vääntämään kaksi kaksoisneulaa (á 5 euroa)käyttökelvottomiksi.


Testailin uutta digikameraani leikkipuistossa, joten tässä tuore kuva Otosta. On se niin jätkä; lippis väärinpäin ja luu ulkona.




tiistai 13. heinäkuuta 2010

Miksi?

Vietimme pitkän viikonlopun Pöytyällä, puuhailtiin siellä kaikenlaista hauskaa; maatalousnäyttely Okrassa Otto kiipesi papan kanssa kymmenniin traktoreihin, mönkijöihin, kaivureihin, puimureihin, autoihin, ruohonleikkureihin jne. jne. Niin ja oli siellä jokunen lehmäkin, mutta eivät ne olleet mitään jättiläiskoneiden rinnalla. Heinäpellolla Otto pääsi Ukin kanssa ihan oikeasti ajamaan traktoria.

Uimassa käytiin Särkijärvellä, mutkaisella tiellä Otto hoki menomatkan 'Auto kaatuu, tulee kolari, sattuu pahasti.' No ei sentään kaatunut. Muutenkin Otto nauratti kanssa matkustajia jutuillaan.

Otto on jo jonkin aikaa ahkerasti kysellyt kaikesta 'Mikä se on?' ja 'Mikä toi on?', mutta nyt on muutaman kerran kysymyssanaksi tullut miksi: 'Miksi äiti syö riisiä?' Otto pälpättää ihan koko ajan, ja toistaa kaiken ja lauleskelee. Huoh, ja kysyy samaa niin kauan että vastataan, vaikka samaan kysymykseen on juuri jo vastattu.


Ompelin Otolle Ottobre-lehden 3/06 kaavalla shortsit. Kaava oli kiva ja teen vielä toisetkin mutta hiukan pitää muokata lahkeita lyhemmiksi ja kapeammiksi ja peppuun lisää tilaa kun kaavaa ei ilmeisesti ole suunniteltu vaippapepulle.




keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Nimipäiväksi

Vielä viimeinen päivitys ennen lomareissua Pöytyälle. Tällainen kesäinen toppi syntyi siskolle nimipäivälahjaksi. Sain ison kassin kankaita mummin varastoista. Siellä olisi ollut vaikka mitä ihanaa pienelle tytölle sopivaa, mutta kun ei sellaisesta pienestä tytöstä ole tietoa niin pitää ommella söpöjä vaatteita vähän isommille tytöille. Toppi on tehty ihan suorasta kangaskappaleesta. Yläosa on rypytetty käyttämällä ompelukoneessa kumilankaa alalankana.



maanantai 5. heinäkuuta 2010

Poliisihuppari


Ensimmäinen lomaompelus Otolle. Poliisihuppari mustasta gollegesta, vuorena tummanturkoosia ohutta trikoota, koristeena sheriffintähti, jossa keskellä kiinnisilitettävä pieni poliisiauto. Kaava oma. Hiukan on vielä iso, hyvä niin, ei tällaisilla keleillä mustalle hupparille olisikaan käyttöä...


lauantai 3. heinäkuuta 2010

Kauppaan!

Tällainen kauppakassi syntyi ihan itselle, Marimekon ysmystä ostamastani paksusta puuvillasta. Nyt vaihdan saumuriin tummat langat ja alan ommella huppareita.




perjantai 2. heinäkuuta 2010

Kesävapaa!

Nyt me ollaan lomalla, minä ja Otto. Eilen leivoin ensimmäisen palkattoman vapaapäivän kunniaksi kesän ensimmäisen mansikkatortun, kääretorttupohja, kermavaahtoa, vaniljatuorejuustoa ja paljon masikoita, nam.


Lomasuunnitelmissa on heinäkuussa löhöilyä, lorvailua, hengailua, puistoilua, vierailuja ja ompelua. Elokuussa lähdetään ensin Berliiniin ja sitten Inariin. Muumimaailmassa jo käytiin. Otto ehdottelee harvase päivä 'Mennään muumitaloon!', mutta eiköhän kerta kesässä riitä. Kuvassa Otto ja Marika-täti.

Blogia koitan päivitellä usein. Ompeluksia on hirveä lista jonossa. Otolle pitäisi saada kesävaatetta ja syksyksi varastoon päiväkotivaatetta. Joku venähdys on tapahtunut kun kaikki vanhat housut ja hupparit ovat jääneet pieniksi. Tässä alkuun jo ajat sitten valmistunut aurinkoteeppari...

...ja kapri-mittaiset gollegehousut. Lohikäärme kierrätetty minun vanhasta paidasta.



lauantai 12. kesäkuuta 2010

2 vuotta!

Pikainen tiedotus: Se on nyt sitten 2-vuotias tämä poika!


90 senttiä, 13 kiloa, reipas, iloinen, puhelias, liikkuvainen, näppärä... aivan ihana! Tänään juhlittiin ja ensi viikonloppuna vielä uudestaan...




tiistai 18. toukokuuta 2010

Kevätrieha

Jotenkin tämä kesä räjähti ihan käsiin viikonlopun aikana. Piti vähän joustaa omavaraisuudesta ja käydä eilen ostamassa pojalle parit shortsit ja lippalakki. En ehtinyt ommella kesäkuteita itse kun lomailtiin pitkä viikonloppu mummon mökillä Suonenjoella. Mentiin junalla:


Ja sitten piti valmistaa pari pikkujuttua Oton päiväkodin kevätriehaa varten eli onnenpyörä palkinnoiksi lippunauhoja ja pari puna-valkoista possua:


Kevätriehaa vietetään lauantaina 22.5. klo. 10-12 Puutarhurinpäiväkodilla. Kaikki mukaan!

maanantai 10. toukokuuta 2010

Viesteistä

Ompelin ihanan eläinkankaan viimeisistä rippeistä pieniä riisitäytteisiä pussukoita. Jääköön pienen miehen mielikuvituksen varaan, mitä niillä voi leikkiä. Itselleni tulee mieleen vain karmeita muistoja kaikista niistä miljoonista erilaisista viesteistä, joita koulun liikuntatunnilla toteutettiin hernepusseja hyödyntäen. Inhosin viestejä. Inhoni ei johtunut siitä, että olisin kokenut olevani jotenkin huono viesteissä (voi sitä raukkaa, joka on kokenut olevansa muita huonompi hernepussin kuljettaja), viestit eivät vaan olleet minun juttuni. Missä mahtavatkaan olla nyt aikuisina ne koululaiset, jotka hernepussi päänsä päällä jumppasalia ympäri viipottaessaan ajattelivat 'hei, tämä on se minun juttuni'... heistä on varmaan kasvanut uusi sukupolvi liikunnan opettajia.

No joo, samaisen kankaan viimeiset eläimet aplikoin tämän vihreän setin paidan etumukseen. Settiin kuuluu paidan lisäksi pitkätkalsarit ja järkyttävän vihreät verkkarit. Vaan tuskinpa näitä paljon yhdessä tullaan käyttämään, paita on vielä liian iso, mutta housut sen sijaan pääsevät heti käyttöön.


sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Äitienpäivää!

Piti tulla vieraita eilen, ei tullutkaan. Tein kuitenkin kakun tai siis tuollaisen mandariinivaahtotortun:



perjantai 7. toukokuuta 2010

Hassuja juttuja

Jo kokonaiset kolmevuorokautta ilman tuttia ollut Otto alkoi eilen puutarhakaupassa valistaa tuttisuista ikätoveriaan kovaan ääneen 'ISO POIKA EI TARTTE TUTTIA!'. Muutenkin Otto on melko kova komentelemaan muita. Poika tekee hyvin selväksi myös sen, että jokin tavara on hänen (vaikkei aina olisikaan) 'Minun Oton auto mun.' Onpahan genetiivi hallussa. Ja me vanhemmat vaan naureskellaan...

Otto on ilmeisesti hiukan eri mieltä päätöksestäni jättää pottailun opettelu kesään. Eilen illalla poika teki kaksi pissaa pottaan. Pyysi siis ihan itse päästä potalle 'Otto pissaa pöntölle'. Ongelmana on että potalla istumisesta ei meinaa tulla loppua kun onnistuneen pissan jälkeen poika haluaa sitkeästi yrittää uutta pissaa... mielelläni minä vietän vessassa puolituntia housutonta pissaajaa kaitsien, NOT.

torstai 6. toukokuuta 2010

Tässäpä näitä

Eli nyt kuvakavalkadi viimeviikkojen valmiiksi tulleista tekeleistä:

Ensin ihanan pirteä apinateeppari, johon kaikki ideat on pöllitty täältä. Aplikoidun apinan silminä on napit, korvat lerpattavat ja suu on vetoketju. Sitten vähän rauhallisempaa. Koitan nyt tehdä kuhunkin raitapaitaan jotain pikkujekkua eli tässä pitkähihaisessa tuollainen koristenappilista.
Tähän t-paitaan laitoin hiukan laskoksia helmaan ja hihansuihin.
Pipoja olen tehnyt muutamia. On sitten mistä valita kun uhma-Otolle ei yleensä kelpaa se mitä ensin tarjotaan vaan pitää saada itse päättää.

Ompelin paidan myös itselleni. Hyvä tuli ja näitä on tulossa lisääkin kunhan kerkiän.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Tutti nukkumaan

Löytyi sieltä Ystävämyynnistä kankaita ja inspiraatioita. Paljon olen ommellut ja osa on jo valmistunutkin, vaan en ole ehtinyt koneelle istahtamaan sen vertaa, että olisin saanut kuvat muokattua julkaisukuntoon. Vielä on monta paitaa kesken ja koti on täynnä kankaanpalasia, ihme ettei ole vielä murhasta syytetty (hihhhih).

Nyt ajattelin kuitenkin kertoa, että meillä asuu iso poika. Maanantai aamuna Otto heräsi tosi pirteänä, mutta tuttia ilmeisesti vielä väsytti, sillä poika päätti ihan oma aloitteisesti jättää tutin nukkumaan. Ja siitäpä alkoi elämä ilman tuttia, hyvin on suostunut nukahtamaankin ilman tuttia... on se niin iso jo, nyyh.

Vielä olisi se yksi projekti eli kuivaksi opettelu, mutta sen jätän suosiolla 'kesälomalle'.


tiistai 20. huhtikuuta 2010

Huomenna!

Empä ole viime päivinä juuri ommellut. Odotan inspiraatiota uusien kankaiden muodossa ja jippii! huomenna se alkaa! Marimekon ystävämyynti nimittäin. Viikonloppuna juhlimme Oton nimipäivää. Vieraita oli Islannin tuhkapilven johdosta tupa täynnä. Nimpparisankari nautti seurasta, lahjaksi saamastaan parkkitalosta ja lauleskeli itselleen "Paljon Onnea" vielä seuraavana päivänäkin. Myös onnittelukortit on luettu tarkkaan monta kertaa päivässä.

Loppuun suosittelen Oton puolesta Ylen lasten sivustoja. Otto haluaa kuunnella monta kertaa illassa musiikkivideoista juna-laulun (Ellan ja Aleksin Yöjuna Rovaniemelle), auto-laulun (Hertan Liikennelaulun) ja täti-laulun (PMMP:n Täti Moonika). Täti Moonika lauletaan meillä tietenkin sanoilla täti-Marika.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Verhot

Oton huone muuntautuu pikkuhiljaa kohti lopullista (?) muotoaan. Sain vihdoin valmiiksi uudet verhot.


Nyt kelpaa nukkua päiväunia kesälläkin sillä verhojen tausta on pimennyskangasta. Raitainen puuvilla Ikeasta. Ompelin lisäksi ihanan lippunauhan myöskin Ikean kankaista. Huoneen muodonmuutos jatkuu jahka saamme Pöytyältä kotiin isojen poikien sängyn. Sitten vielä kaapissa odottavat tauluhyllyt seinälle (taulutkin ovat valmiina) ja hiukan kalusteiden uudelleen järjestelyä. Niin ja automatto pitäisi löytää, kriteerit ovat vain tiukat: ei toistoa, kirkkaita värejä, riittävästi parkkipaikkoja, järkevät liikennejärjestelyt...

Niin muuten se meidän makkarin uusi lamppu ei todellakaan valaise mitään. Ottokin totesi tänään "Ei näy valoa" kun sytytin lampun. Syynä ei ole niinkään mustalla vuorattu varjostin vaan EU:n idioottimainen energiansäästösäädös. Kallis energian säästölamppu alkaa valaista vasta 5 minuuttia lämmettyään ja silloinkaan kolmesta kiekurasta yksi ei aina syty lainkaan. Inhottavaa koittaa näppituntumalla päätellä minkä väristä mikäkin kankaanpala on. Ja älkää ihmetelkö jos sukkani eivät aina soinnu väriltään muuhun vaatetukseen.


perjantai 2. huhtikuuta 2010

Kukkuu!

Tälläinen perussetti valmistui kuluneella viikolla. Näitä ei koskaan ole tarpeeksi: paita ja pitkätkalsarit. Kaavat omat ja kangas marimekkoa. Hain tehtaanmyymälästä palasen jotain muuta kuin raitaa, tuosta samasta vihreästä pitäisi valmistua paita/tunika myös minulle.Eurokankaassa vastaani käveli pala Laura Ashleyn puuvillaa, jota oli pakko ostaa sen verran, että siitä sai ihanan kesäkassin (kaavat omasta päästä, malli monissa blogeissa nähty) ja makkariin yhden koristetyynyn.Makuuhuoneemme on edelleen kovin askeettinen, vain sänky ja vaatekaapit, mutta nyt saimme vihdoin ostettua kattolampun. Tuo ei ole lainkaan sellainen, mitä olen viimeaikoina haeskellut, vaan se jota ehdotin yli puoli vuotta sitten, ja joka sai tyrmäyksen, siksi ettei se valaise mitään. No nyt mies itse bongasi lampun sieltä samaisesta prismasta jossa minä olin sitä aikoinaan ehdottanut ja nyt se pääsi kotiin asti.


Loppuun vitsi: 'Mitä Otto sanoi, kun puki päälleen kauluria? Kukkuu, löytyi Otto!' Kyllä tuo ainakin äitiä nauratti.


sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Vannomatta paras

Ajattelin aiemmin, etten koskaan olisi niin hullu, että alkaisin ulkovaatteita itse väsäämään vaan kuinkas sitten kävikään... mitä nopeat edellä sitä hitaat perässä. Kaikki muut käsityöbloggaajat ovat jo aikaa sitten ommelleet ns. välikausivaatteita ja pakkohan se sitten oli minunkin yrittää.

Tuloksena syntyi Muumi-takki, kaava Suuri Käsityölehti 8/2007, kangas ihan vaan puuvillaa, vuorena marimekon trikoota, paitsi hihoissa ja taskuissa mustaa vuorikangasta. Ohjeesta poiketen taskuissa nepparit, vetoketjussa tuollainen tuulensuojakaitale tms. ja helmassa kuminauhaa. Muumipeikko painettu sabluunan avulla valkoisella kangasvärillä ja reunat mustalla kangastussilla. Kaikki tarpeet kaapin perukoilta, vain vetoketjun jouduin ostamaan eli takin hinnaksi tuli n. 3 euroa. Koitan saada takista myös in action -kuvia myöhemmin. Niin ja nyt kun vauhtiin päästiin, niin täytyyhän se tehdä settiin sopivat ulkoiluhousutkin.

Sitten hiukan leipomuksia. Pääsiäiseksi perinteinen rahkapiirakka.


Ja Kodinkuvalehden ohjeella olutleipä, joka olisi kyllä kaivannut hieman enemmän suolaa ja siirappia.