perjantai 25. helmikuuta 2011

Lopu jo!

Ollaan sairastettu tämä viikko, korkeaa kuumetta, yskää, räkää, inhottavaa. Tämä talvi saisi loppua, ei jaksa enää palella. Kesä mielessä tein uuden hamosen, mutta eihän sitä yli 20 asteen pakkasessa voi pitää, liian ohkaista kangasta.


Tässä vielä lähempää reunapitsi, kunnon prinsessameininki.


Pientä toivoa keväästä antavat vihanneskrassit. Pari viikkoa sitten onnistuin kasvattamaan keittiön ikkunalla vain kalman keltaisia honteloita yksilöitä. Nyt tulos oli huomattavasti vehreämpi.


keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Joko vihdoin

Täällä tarvitaan nyt lisää housuja, koska vihdoin viimein on toivoa, että jätkä oppii käymään potalla. Otto on alkanut ilmoittamaan isommasta hädästään: 'Äiti, kakka kurkkii, mennään äkkiä potalle!'. Pissahätää jätkä ei vielä kotona ilmoita, eikä myönnä kun kysyy, mutta päiväkodissa poika on nyt pysynyt ihan kuivana pari päivää. Jalassa kestovaippatyyppiset harjoittelupikkuhousut, jotka hyvällä tuurilla pitävät yhden pissan sisällään.

Koska vahinkoja tulee sattumaan, on nyt ommeltava housuja. Tässä yhdet. Mustaa gollegea ja taskuissa vohvelikangasta, sopii mielestäni ihan kivasti.




tiistai 8. helmikuuta 2011

Ei pöllömpi

Eurokankaan palalaarista löytyi näin ihanaa pöllösatiinia:

Tein siitä yömekkosen ihan itselleni. Kaavan kopioin ihanasta mutta hiukan jo kuluneesta H&M:n yömekosta.

Sitten vähän niinkuin välipalana Otolle syntyi tällainen teeppari. Idea liikennevalopaitaan tuli pojalta itseltään. Kesää ajatellen tein hiukan suurempaa kokoa.

Loppukevennyksenä Oton höpinöitä. Eräs ilta odoteltiin pizzamiestä ja Otto päätti soittaa tälle leikkipuhelimellaan. Keskustelu meni seuraavasti (Otto siis itse puhui sekä omansa että pizzamiehen vuorosanat):

Otto: Pizzamies, onko sinulla rahaa?
Pizzamies: Ei kai minulla ole.
Otto: Tule tänne. Isi antaa sinulle isin ja äitin rahaa.
Otto: Sinä tarttet sitä.
Pizzamies: Tartten, tartten.
Otto: Heippa!
Pizzamies: Hei.