tiistai 17. toukokuuta 2011

Lempimusaa

Tässä talteen Oton top 3 lempikappaleet tällä hetkellä.

1. Cheek - JippiKayJei 'Tämä on minun paras laulu' sanoo Otto ja osaa sanat hämmästyttävän hyvin.

2. Jare & VilleGalle - Häissä Tähänkin on sanat tosi hyvin hallussa.

3. Munamies - Pomppufiilis Munamies on ollut Otonkin lemppari heti ensiesiintymisestään lähtien. Jos munamies olisi lähetetty euroviisuihin niin kyllä olisi tullut sekin voitto Suomeen.

Nousussa: Finnish Hockey Mafia feat. Antero Mertaranta - Taivas varjele! Olivat eilen opetelleet isin kanssa sanat. No tottakai!

maanantai 9. toukokuuta 2011

Osasin!

Ensin hieman piikeilyä. Ei tullut typo vaan Otto puhuu noin. P ja K vaihtavat aina paikkaa. Siksipä meillä puhutaan päkyistä ja pokkakuoriaisista. Kuvassa esittelyssä myös tarpeeseen pikapikaa ommeltu kevätpipo. Suklaanruskeaa ja valkoista tasaraitaa. Sopii hyvin Ticketin ulkoilupukuun.


Pidin lupaukseni ja ompelin jätkälle farkut. Samalla myös rikoin lupaukseni, sillä monesti olen vannonut etten farkkuja ala ompelemaan. Nyt sekin on tehty ja hengissä selvisin. Hienot tuli.

Kangas on kierrätetty isimiehen haaroista ratkenneista farkuista. Kaava Suuri Käsityölehti (8/06). Mutta taas hiukan muokaten.



Yksityiskohtina koristenauhoja, joihin voi sitten vaikka laittaa jotain työkalua roikkumaan.

Hintaa housuille tuli n. euron verran. Tässä vielä takaa.

Loppuun pari pikkuista pupu-kassia, jotka väsäsin raitapossujen seuraksi onnenpyörävoitoiksi Oton päiväkodin kevätriehaan, jota vietetään 14.5.






maanantai 2. toukokuuta 2011

Loistavaa!

Seuraavana uusista mari-kankaista pääsi käsittelyyn fosfori-mustaraidallinen. Tästä tuli yökkärisetti.

Öiseen käyttöön tämä sopii erityisesti siksi että siinä on eräs aika loistava yksityiskohta. Kun valot sammuvat, tähdet valaisevat tien unten maille. Taikaa!


Sitten taas yksi raitapaita. Lupaan että seuraavaksi etsin jonkin housukaavan ja teen pojalle parit farkut. Mutta nyt tuli idea tällaiseen. Minulta löytyi raitojen väriin sopivia mikrofleecetilkkuja ja mietin pitkään miten niitä paidassa hyödyntäisin, kunnes sytytti, että nuohan ovat ihan Puuha-Peten kissan värit.

Aplikaation teko oli melko rasittavaa, konekin meinasi ylikuumentua. Vähän vetää kurttuun kun en jaksanut laittaa enempää tukikangasta. Ja tuo pieni lintu piti laittaa peittämään jostain ilmestynyttä tussitöhryä. Aika ihku kuitenkin. Kooltaan taas iso eli syksyä odottamaan, jos vaan malttaa.


Ps. Tässä vielä tuulessa temmattu kuva siskosen mekosta tositoimissa eräissä sukujuhlissa.